Voiton puolella :)

No nyt alkaa jo vähitellen taas hymyilyttää, kun on tiukka viikko takana ja olen saanut Esmeralda-levyn miksaukset lähtemään ensimmäiselle kuuntelu-kommentointikierrokselle. Tämä viikko meni tiukasti niitä ja hierontoja tehdessä.

Ajoittain korvat menevät “tukkoon” ja lakkaa erottamasta asioita. Silloin on hyvä hetki pitää tauko. Nyt siis pieni breikki ja sitten alkuviikosta uusin korvin ja uusin voimin työn kimppuun.

Iloista elokuista viikonloppua! Hieronnan ajanvaraus palvelee ympärivuorokautisesti, tästä.

Levyntekoa ja hieronnan markkinointia

Lomaviikolta paluun jälkeen olen pääasiassa tehnyt päälleäänityksiä Esmeraldan levyyn ja markkinoinut hierontaa aiempaa aktiivisemmin.

Rakastan studiomuusikon työtäni. Se homma vaan jotenkin on aika alusta asti tuntunut omalta hommalta. Jollain tapaa siinä saa keikkoja konkreettisemmin oman käden jäljen näkyviin. Hyvässä ja pahassa, eli välillä olen tosi turhautunut, kun talteen ei meinaa jäädä mitään julkaisukelpoista. Sitten taas, kun onnistunut otto syntyy, on se tosi palkitsevaa.

Laitoin oikein maksetun mainoksen lehteen hieronnasta. Vein kauppojen ilmoitustauluille repäisylippusia, flyerin tyyppisesti. Vietin viikonloppuna äänitysten välissä runsaasti aikaa säätämällä tietoja googleen niin, että ne näkyisivät asiallisesti potentiaaliselle hierojaa etsivälle asiakkaalle.

Sanomattakin on selvää, että tulosta näistä markkinoinnin panostuksista saattaa näkyä vasta aikojen päästä.

Kumpaakin työhommaa yhdistää siis parhaillaan turhauma. Äänityksessä tuskailen, kun soittokunto on ruosteessa. Hieronnan puolella odottelen, että joku tarvitsisi käsittelyä ja varaisi ajan.

Turhauma arvatenkin konkretisoituu siinä, että toimeentulo on onnistumisesta ja toteutumisesta kiinni. Näinä hetkinä, kun tämä todellisuus iskee kasvoille, sitä joskus tuntee olevansa aika yksin. Ehkä muillakin yksin yrittäjillä on samanlaista?

No, eipä tässä auta muu kuin palata sorvinsa ääreen ja tehdä parhaansa. Palaamisiin!

Kuulumisia heinäkuussa -19

Vierähtipäs jo yli kuukausi edellisestä kuulumisien kerrontakerrasta. Täällä kuitenkin ollaan 🙂

Hierojaksi valmistumisen jälkeen yritin pitää viikon verran toipumisvapaata. Talvi täysipäiväistä opiskelua töiden ohella vei selkeästi veronsa voimista, vapaa tuli tarpeeseen.

Sitten olikin aika suunnata Espooseen intensiivisen työskentelyjakson ajaksi. Ajoin Åbergin linjan busseja tilausajoissa sekä linjoilla 565, 115 ja 133 tiiviin jakson ja tein samalla reissulla kotikäynteinä hierontoja pk-seudulla olevien asiakkaiden luokse. Näitä pk-seudun käyntejä tulee jatkossakin toteutumaan arviolta noin kerran kuussa. Jos haluat koota kaveriporukan ja tilata minut hierojaksi paikalle, ota yhteyttä!

Mahtui työmatkalla väliin yksi Freijan konserttikin, Kotkassa. Se oli oikein mukava tapaus, Freija kun on ollut hiukan säästöliekillä vuoden verran. Syksyllä vilkastuu taas ja uuden levyn julkaisupäiväkin on jo varmistunut. Julkkarikeikka on Nukketeatteri Sampon lavalla 14.9.19 klo 20.

Kävin reissulla myös kuuntelemassa Kaisaniemen puistossa Stingiä livenä. Se oli elämys! Stingillä oli taustalaulajana amerikkalainen Gene Noble, jonka laulamisesta olin todella vaikuttunut.

Eilen oli rankka päivä, kun uudelleen elvytetty Kaustisen kotiseutujuhla työllisti minua kovasti paljon. Johtamani Hääkuoro esiintyi, soitin kontrabassoa Kaustisen orkesterissa. Kaustisen mieslaulajatkin oli tilapäisesti vailla johtajaa keikalla, joten lupasin auttaa. Yhteislauluun tarvittiin käyntiin laittaja, niin lupasin sitten senkin hoitaa. Pitkästä aikaa polkaisin alkusoiton käyntiin harmoonilla 😀

Ja tätä kaikkea piti tietenkin harjoitella sekä yksin että kuorojen kanssa. Illan päätteeksi oli sitten vielä Kaustisen Mysteerion harjoitukset. Tämä esityshän toimittaa tämän kesän festareilla Kavalkadin virkaa. Vastaan esityksessä viimesyksyiseen tapaan musiikkipuolesta.

Viime perjantaina kävimme Tallarin ja Jesse Kaikurannan kanssa Haapavesi Folkissa esittämässä toistaiseksi viimeisen sovitun konsertin “Lauluni” kokonaisuudesta. Vaikka julkaisukeikat nyt ovat ohi, on levyä saatavilla esimerkiksi täältä.

Parhaillaan on siis menossa Kaustisen tämän vuoden festivaaleihin valmistautuminen. Juhlilla kuullaan Hääkuoroa useampaan otteeseen yhdessä pelimannien kanssa ja säestyksettömässä omassa konsertissa sekä lukion salissa että kirkkokonsertissa. Lisäksi olemme valmistaneet yhteiskonsertin Ottosten ja Häävin kanssa. Anttilan pelimannitkin aikovat olla keikalla. Freijalle ei juhlilta keikkaa irronnut tänäkään vuonna ja soolokeikkaa en tänä vuonna juhlille yrittänyt tarjota -Mysteeriossa soitan ja laulan myös yksin.

Hieronta-aikoja on tarjolla festarien aikana niukemmin, mutta tällä viikolla on paremmin ja heinäkuun viimeisestä viikosta alkaen runsaasti. Festarien jälkeisen viikon 15.-21.7. pidän aivan välttämättömän totaalisen toipumisvapaan, jona aikana minua ei tavoita millään välineellä. Netissä ajanvaraus on tottakai toiminnassa myös silloin, joten loppukuun ja loppuvuoden aikoja voi varata ympärivuorokautisesti, täällä.

Tervehditään, kun tavataan! Nähdään keikoilla ja vastaanotolla!

Valmista tuli!

Nyt se on suoritettu. Koulutettu hieroja ja urheiluhieroja on ammattinimikkeet, joita tämän tutkinnon myötä olen oikeutettu käyttämään.

Suuri urakka on takana, opetusta saatiin 1600 tuntia ja kaikenlaista sen päälle. Olo on väsynyt ja onnellinen.

Opettajan sanat, joilla hän kunnioitti ja kiitti minua päättäjäisissä siitä että jo alalla olleena lähdin vielä opiskelemaan uutta, tuntuivat syvällä ja jäivät mieleen. Tämä valmistuminen oli työvoitto.

Nyt pääsen takaisin oman elämän ja omien työkuvioiden pariin täysillä ja se tuntuu hyvältä.

Palataan soiton, laulun ja hieronnan merkeissä pian!

Jesss! :)

No nyt on sitten näyttötutkinnot suoritettuna ja rekisteröintipaperit Valviraan toimitettuna. Näin tulee musiikin maisterista vielä myös terveydenhuollon ammattihenkilö ihan virallisesti, Koulutettu hieroja kun on nimikesuojattu ammattinimike. Virallinen valmistumispäivä on perjantai 24.5.2019.

Hierontahinnasto päivittyy nyt, kun arvonlisävero poistuu hieronnan hinnoista. Jäsenkorjauksen hinnassa se vielä kuitenkin jatkossakin on.

Nyt keskityn hetken Esmeralda-levyn toiseen äänityssessioon. On kyllä kiva tehdä musaa, kun koko lukuvuosi on mennyt sen osalta liian pienellä liekillä opintojen vuoksi. Hyvä fiilis!

Loppurutistus

Tässä on tullut rehkittyä ja rutistettua. Hierojan ja urheiluhierojan koulutus on nyt aivan loppusuoralla. Edessä on viimeiset kolme näyttöpäivää huomisesta eteenpäin. Kohtalaisen luottavaisin mielin lähden osaamistani tentaattoreille esittämään; palaute tähän asti on ollut riittävän kannustavaa.

Kun tämä koulutus 12 päivän jälkeen on ohi, on todella ihanaa päästä taas takaisin normaaliin omaan elämään ja musiikin pariin tavallisessa määrin. On ollut ikävä soittoa ja laulua. Odottamassa on myös Esmeralda-levyn päällekkäisäänityksiä ja miksaus. Myös nuotteja olisi kirjoitettavaksi alun 16 kappaletta, työstän kaustislaisen Arto Tastulan säveltämiä ja sanoittamia lauluja painokelpoiseen nuottimuotoon.

Musiikkiin palaan täysillä heti kun ehdin; koulu on nimittäin kyllä stressannut ja vienyt mehut hyvin tehokkaasti. Kokopäivätoiminen opiskelu yhdistettynä kaikkien mahdollisten töiden tekemiseen on varsin kuormittava kokonaisuus -en voi varauksetta suosittaa sellaisen urakan vastaanottamista kenellekkään. Ajoittain olen ollut hiukan kateellinenkin niille, jotka saavat opintotukea opintojen ajaksi. Minulla ei sitä luksusta ollut saatavilla ja töitä on ollut aivan välttämätöntäkin tehdä myös opintojen ajan.

Yhteistyökumppanit ovat olleet oikein suopeita, vaikka en varmasti ole esimerkiksi Hääkuorolle pystynyt kaikkea parasta johtajana antamaan tämän talven aikana. Freijalla on ollut hiljaiseloa tämä talvi, se on omalta osaltaan mahdollistanut opiskelijana olemisen. Nyt on Freijankin keikkakalenteriin alkanut tulla taas merkintöjä syksylle, joten ilolla sitäkin osaa elämästä jälleen odotan.

Soolopuolella oli onneksi sellainen virkistävä avaus, että kävin viikko sitten Evijärven kirkossa messussa soittamassa alttosaksofonia ja laulamassa. Se teki tosi hyvää ja antoi paljon harjoittelemisen aiheita kummassakin.

Henkisellä puolella on tapahtunut kasvua tämän talven aikana. Olen siitä onnellinen. Odotan aikaa, että opintoihin liittyvä ahdistus päättyy ja pääsen jälleen hengittämään vapaasti ja työstämään herkkyyttäni vahvuudekseni. Siitä on monenlaista hyötyä ja hyvinvointia itselle ja asiakkaille.

Bussinajoa saattaa olla tiedossa alkukesäksi. Voi myös olla, että panostani ei tänä keväänä tarvitakaan, koska pääsen koulusta irti vasta kuumimman tilausajosesongin päätyttyä. Talouden tervehdyttämiselle ajaminen toki tekisi erittäin hyvää. Jos kuitenkin käy niin että ajoa ei löydy, täytyy vain panostaa vielä enemmän musiikkipuoleen ja toki myös hieronnan markkinointiin -kunhan lailliset rekisteröinnit ehtivät vauhtiin mukaan.

Jos sinulla siis on tarvetta esiintyjälle kesän juhliin (häihin, synttäreille, kekkereihin jne) minulla todennäköisesti on kalenterissa hyvin tilaa; neuvottelen mielelläni yksityiskohdista lähemmin -otahan yhteyttä!!

Mietteitä Tallarin kausikonsertin jälkeen

Eilen ystävänpäivänä kävin kuuntelemassa Pelimannitalossa Tallarin ystävänpäiväkonsertin, joka oli myös samalla Ritva Talvitien eläkkeelle lähtökonsertti.

Tämä tilaisuus oli yksi Tallarin kausikonserttien sarjaan kuuluvista. Kyllä saatoin ylpeänä olla tyytyväinen, kun tupa oli jälleen täysi. Tämä konserttisarja on nimittäin aivan omakätinen aikaansaannokseni. Oikeastaan se on isoin myönteinen asia, jonka sain aikaan ollessani määräaikaisena Tallarin talousvastuullisena taiteellisena johtajana 2012-15.

Tuo oli Kansanmusiikkisäätiön konkurssin jälkeistä toipumisen aikaa. Ensin Tallari oli johdettavanani Kaustisen kunnan yksikkönä. Sitten se siirrettiin myöhemmin nykyisen ylläpitäjän, Kansanmusiikki-instituutti ry:n alle, instituutin ja museon rinnakkaiseksi yksiköksi.

Tallarilla ei oikein ollut keikkaa. Yleisradio oli vetänyt yhtyeeltä pois vuosikymmenet voimassa olleen rahoitusosansa. Yhtyeeltä odotettiin suurta oman rahoituksen osuutta budjettiinsa keikkojen ja opettamisten tuloina. Opettaminen eri oppilaitoksissa näytti jo kasvavan tulonlähteenä yhtyeen keikkoja merkittävämmäksi.

Pohdin ja kehitin erilaisia konsepteja. Lopulta päädyin miettimään, että Tallari kuitenkin lopulta on samalla tavalla valtionosuusorkesteri kuin ovat kaupunginorkesteritkin ympäri maata. Yhtyeeltä kuitenkin puuttui säännöllinen konserttisarja, jolla olisi vakituinen konserttipäivä, kausikortit ja vakiokävijät sekä vaihtuva mielenkiintoinen ohjelmisto. Tavoitteenani oli luoda konserteista sellaisia toimivia paketteja, joita saisi sitten muihinkin saleihin ja tapahtumiin helpommin myytyä uudelleen esitettäviksi.

Päätin alkaa toimeen, koska taloudellinen paine päälläni oli todella kova ja raskas kantaa. Jos jollain omalla toiminnallani pystyin jotain parannusta tilanteelle saamaan aikaan, sen myöskin tein. Vierailevia esiintyjiä palkattiin mm. pitämieni palkattomien virkavapaiden säästyneillä rahoilla.

Konserttisarjaideani oli menestys. Saimme houkuteltua kävijöiksemme kausikorttilaisia ja muuten säännöllisesti konserttiin tulijoita ihan hyvän joukon. Aluksi konsertteja pidettiin Kaustinen-salissa, koska mielestäni paikkakunnan paraatipaikka ja silloisen toimitalomme sydän oli oikea paikka “Kaustisen kaupunginorkesterin” esiintymispaikaksi. Myös talon aulaa kokeiltiin konserttitilana.

Kansantaiteenkeskuksessa Tallaria vaivasivat sisäilmaongelmat. Tähän reagoitiin työnantajan puolesta päätöksellä siirtää yhtyeen toiminta Pelimannitaloon väistötiloihin. Pian tämän päätöksen syntymisen jälkeen sairastuin itse sydänlihastulehdukseen ja jouduin 2kk sairaslomalle. Tuona aikana Tallari toimi triona, Ritva, Katri ja vastavalittu Sampo olivat silloin jäseninä. He kokeilivat pitää kausikonserttia myös ktk:n intiimimmässä Museosalissa.

Sairastamiseni aikana yhtye muutti Pelimannitalon yläkertaan. Palasin töihin määräaikani viimeiseksi puoleksi vuodeksi Trion kylkeen ja pelimannitalo osoittautui minustakin hyväksi toimipaikaksi Tallarille. Lopulta kausikonserttien pitopaikaksi vakiintui Pelimannitalon iso tupa. Tottahan se on, että lähes täydessä 90 henkeä vetävässä tuvassa on intiimimpi ja lämpimämpi tunnelma kuin samalla väkimäärällä 300 hengen konserttisalissa. Tällä perusajatuksella konserttisarja näyttää toimivan edelleen hyvin. Onneksi kaikki meni näin parhain päin.

Eilisessä konsertissa siis istuin ihan virallisen lipun ostaneena kuulijana ja kuuntelin juontoa, jossa sanottiin kutakuinkin, että “kausittaisia konserttejahan Tallarilla on ollut aina. Mutta sitten kun toiminta muuttui säännöllisemmäksi, pidimme konsertin xx, josta ohjelmistoomme jäi kappale xx”. Tämä juonto herätti minussa tunteita ja muistoja ja siksi kirjoitan tämän nyt.

Itse pidän nykyistä kausikonserttien sarjaa erinomaisena ja menestyneenä toimintana. Tiedän aivan itse sen perustaneeni ja tehneeni lujasti töitä sen eteen. Olen ylpeä aikaansaannoksestani. Pidän sitä tuon raskaan, mutta ajoittain varsin antoisan työpestini suurimpana ja hienoimpana tuloksena ja olen onnellinen siitä, että toiminta jatkuu samaan suuntaan, mihin sitä aikanani lähdin viemään. Onnea ja menestystä Tallarille!

Hyvää uutta vuotta 2019!

Vanha vuosi saatiin saateltua historiaan ja edellisessä postauksessa jo pientä yhteenvetoa teinkin.

Uusi vuosi alkaa taas ja ainakin seuraavaa minulla on tiedossa:

-yritän saattaa opinnot valmiiksi ja saada koulutetun (urheilu)hierojan paperit keväällä käteen.

-Freijan kanssa aktivoidutaan ja tehdään balladilevy valmiiksi sekä julkaistaan se.

-Tallarin ja Jesse Kaikurannan kanssa keikkaillaan ainakin
26.1.19 klo 18 Kalajoella Virta-salissa,
5.4.19 klo 19 Ylivieskan Akustiikka-salissa ja
28.6.19 Haapavesi Folk -festivaaleilla.

-Susanna Kentalan ryhmän kanssa valmistetaan päivitetty versio Esmeralda -virkeä vasikka -esityksestä ja varmaan jotain äänitelläänkin 😉

-Hanni Auteren On the Way There -biisin levytys julkaistaan ja julkkarikeikkaakin on tiedossa.

-Kaustisen Hääkuoron kanssa valmistellaan uutta ohjelmaa ja viritellään yhteistyötä Kansantanssiryhmä Ottosten ja kansanmusiikkiyhtye Häävin kesken. Kuoro päivittää myös sekä hengellisen että kansanlaulukonserttiohjelmistonsa kevään harjoitusten kuluessa, kesäksi.

-Soolouran puolella päivitän keikkasettiäni ja uutta musiikkiakin syntyy vähitellen -viimeaikoina ajatus on lepatellut instrumentaalien puolella. Myös yksinlaulu-soolosaksofoni -ohjelma on työn alla. Olen myös valmiina keikalle, jos synttäreillä tai siunaustilaisuudessa on laulajalle tarvetta.

Tässähän sitä jo onkin alkuunsa vähän puuhaa. Toki opetukset jatkuvat aiempaan tapaan ja bussia meen ajamaan taas kesän kiiresesonkiin Åbergin linjalle, kunhan tuo koulu ensin saadaan vietyä loppuun. 

Soittokeikkoja, laulukeikkoja ja hierontoja kaipaan kalenteriini lisää. Toivottavasti kesän hääparit tarvitsevat esim perinteistä viulupelimannia säestyksen kera, sitä olisi helposti ja edullisesti tarjolla 🙂
Freija tekee mielellään lisää keikkaa myös.
Aina ovat edelleen olemassa myös Elisa Laiho Acoustic Flow akustisine poppeineen ja oma bilebändini Syntax Flynn, joka tarvittaessa soittaa häävalssien perään ensin vanhaa tanssimusaa ja vaikka toisen setin osastolta rock-disco, jos vain tilaisuudessa sellaisen tarvetta on.

Tuleeko mieleesi jokin yhteistyön mahdollisuus? Ota yhteyttä! 🙂

Joulumieltä, lepoa ja innolla kohti uutta vuotta!

Kiitos kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille kuluneen vuoden yhteistyöstä! 

Tänä vuonna 2018 on tehty hyvin monenlaisia töitä. Alkuvuodesta painettiin todella hommia hiki hatussa ja saatiin ulos aivan onnistunut levy Jesse Kaikurannan ja Tallarin kanssa. Oma roolini levyllä oli monimuotoinen, kun soitin, lauloin, äänitin ja miksasin -osin myös tuottelinkin. Lopputulokseen voi olla aivan tyytyväinen.

Freijan kanssa oltiin alkuvuodesta aktiivisempia, kun teimme konserttikeskuksen koulukeikkoja. Balladilevyä äänitettiin ja kohtahan sitäkin jo odotetaan tulevaksi ulos. Siitä tulee hieno! Tulevana vuonna keikkaillaankin taas kulunutta syksyä aktiivisemmin.

Hanni Auteren levytys “On the Way There” äänitettiin myös keväällä ja senkin julkaisu taitaa olla pian ajankohtainen. Esimakua on kuultu jo ja aika lupaavalta kuulosti. Kannattaa tsekata sekin, kunhan ilmestyy! 

Kaustisen Hääkuoro konsertoi johdollani aika monta kertaa. Oli kirkkokeikkoja, kansanlaulukonserttia ja nyt joulun alla kolme kokonaista joulukonserttia tuoreella ohjelmistolla. Kuoro on kehittynyt ja yleisöpalautteen perusteella vaivannäkömme on kannattanut. Kehuja on kiva ottaa vastaan, kun on tehty töitä tosissaan. 

Syksyn kuluessa tuli sitten vielä tuo Mysteeriokin vastaan ja siinä otin pitkästä aikaa isompaa roolia soololaulun saralla. Toki saksofonin ja viulunkin soittaminen olivat esillä. Aivan onnistunut olo niistäkin jäi ja toiveikas siinä mielessä, että jospa lauluani toistekin jossain tarvittaisiin.

Opinnot papereiden saamiseksi hierontatyöstäni etenivät lopulta ihan hyvin ja uskoakseni keväällä on koulutetun hierojan sekä urheiluhierojan paperit kädessä. Kun teen täysipäiväisen opiskelun ohella normaalit työni koko ajan, on oma fysiikka välillä aika kovalla rasituksella. Myös jaksaminen oli syksyn pimeimpänä aikana aivan rajalla. Nyt kun siitä on selvitty, on ilo lähteä kohti kevättä -silloin olen aina parhaimmillani, toivottavasti niin on tulevanakin keväänä.

Eiköhän sitä sitten koulun päätyttyä jouda jälleen soittokeikkojen ja hieromisten välissä myös totutusti Espooseen Åbergin linjan autojakin ajamaan. Ja jospa sitä jotain aivan uuttakin keksisi tässä sitten vähin erin.

Ollaan kuulolla! Hyvää Joulua ja onnellista tulevaa vuotta 2019!