Olin lauantaista keskiviikkoon studiosessiossa Järvenpäässä. Siellä Freija-yhtyeemme osallistui Kulttuurikeskus Verson lastenlevyn tekoon. Olin viimeisen päivän myös ihan vain omana itsenäni studiossa, narulle vetästiin yllättävän monta laulusuoritettanikin vielä. Oli oikein mukavaa käydä tekemässä näitä ihan oikeita töitäkin välillä, kun on pakannut viime aikoina painottumaan työelämäni kaikkeen muuhun kuin musiikkiin.
Keskiviikkona istahdin aamulla ennen studiosession alkua ja muiden muusikoiden saapumista Leonora-salin Steinway&sons -flyygelin ääreen. Se on aina juhlava hetki päästä salaa soittamaan noin upeaa ja laadukasta suurta flyygeliä. Kaikki se sointi ja sävyjen mahdollisuudet, mitä tuollainen maailman huippuluokan soitin kykenee kuuluville antamaan. Se ruokkii luovuutta ja jostain löytyi tällainen pieni, hieman kyynelsilmäinen preludi.
Olihan kontrastia konsanaan ajaa kotiin studiopäivän jälkeen ja tipahtaa tänään torstaina aamusta traktorin rattiin äestämään lautasäkeellä ja keräämään loputonta määrää juurakoita ja kiviä nevapellosta. Korkeintaan pääkaupunkiseudun liikenteessä, etenkin bussilla, kykenee kokemaan samaa kun vähintään viiden metrin välein täytyy pysähtyä, juuri kun on päässyt vauhtiin. Mielenkiintoinen on tuo turvemaa, miten se elää talvella ja miten routa nostaa yhä uutta kiveä kohti maan pintaa.
Ehkä päädyn vielä turvekuskiksikin tässä lähiaikoina, sitä ei tiedä. Voimala ainakin on päällä ja työkaverit jo ajaa tukka putkella. Huomenna perjantaina kuitenkin teen ensin vähän hierontaa ja sitten lennähdän jatkamaan tämänpäiväisiä töitä Lintu-Paavolaan. Muusikko on taas muissa töissä. xD
Nautihan perjantaivideostani. Palataan!