Jazz in Some Nordic Positions

Tällä otsikolla konsertoin torstaina 11.4.24 Kokkolassa, Keski-Pohjanmaan konservatorion konserttisalissa klo 18. Lavalla on Arto Anttila Quartet ja tilaisuus on samalla opinnäytekonsertti sekä tenorisaksofonin soiton D-tutkintoni. Olen opiskellut vajaan 1,5 vuotta konservatoriolla tätä soitinta Jonas Rintalan johdolla ja nyt olisi tarkoitus valmistua muusikon ammattitutkintoon saksofonilla.

Teininä soitin fonia muutaman vuoden, akatemialla en ollenkaan ja joskus sitten myöhemmin otin fonin uudelleen sivusoittimeksi, mutta en opiskellut sitä missään. Nyt erinäisten työelämän vaiheiden kautta korona-ajan jälkeisessä tilanteessa päätin vielä kerran yrittää opiskella lisää pätevyyttä musamaailmaan ja perehtyä jazziin saksofonin kanssa. Opettajani Jonas on erinomainen instrumentalisti ja pedagogi, enpä olisi paljon paremmin voinut valita. Harmi, että aikaa annettin vain alle 1,5 vuotta; oppiminen kestäisi paljon paljon kauemmin. Tällä saavutetulla tasolla kuitenkin täytyy nyt pärjätä ja jatkaa sitten näiden tutkintojen jälkeen omaehtoisesti lisää.

Huomaan tässä samalla käsitteleväni muinaisia tutkintotraumojani. Niitä kyllä onkin melkoisesti. On tehnyt hyvää purkaa näihin tilanteisiin liittyviä tuntojaan. Arvioiduksi, arvostelluksi ja tuomittavaksi asettuminen ei ole ollut minulle helppoa ja vaatii näköjään vielä näin keski-ikäisenäkin paljon viedä itsensä epämukavuusalueelle -ja pitkälle. Olen onnekseni päässyt mukaan harjoitusasiakkaasi palautus- ja muutosvalmennukseen, josta on näiden tuntojen kanssa pärjäämiseen ollut erinomaisen paljon apua. Ehkäpä tämä antaa eväitä myös muuhun työelämään ja rikastaa minua esiintyvänä taiteilijana kaikin puolin. Toivottavasti töitä tätä myötä löytyisi taas hitusen lisää.

Tärkeämpää kuitenkin olisi pystyä keskittymään musiikin tekemiseen ja iloita siitä. Se on valtavan hieno hetki, kun saan soittaa näin upeiden muusikoiden kanssa. Tuomas Seppänen on loistava pianisti ja todella korvat auki oleva muusikko. Timo Miettinen on sydämellinen ja hieno persoona, pitkän uran klassisessa orkesterimaailmassa tehnyt kontrabasisti, jolta käy myös jazz. Timo Roiko-Jokela on monipuolinen lyömäsoittaja, joka tässä bändissä osoittaa hienoa taitoa reagoida ja rakentaa musiikillisia kaaria rumpujen parissa. Hän toimii myös Centria AMK:ssa linjan johtajana. Hienoja tyyppejä kaikki, tykkään bändistäni!

Tervetuloa kuuntelemaan konserttia. Wish me luck 😀

Kiitos vuodesta 2023

Tämä vuosi on ollut parempi. Koronan jälkeen ensimmäistä kertaa sain taas muusikon työtä elannoksi asti ja olen siitä onnellinen.

Janne Behm aktivoitui ja tehtiin keikka bändillä Myöhemmin löydetyt. Äänitin kanttoriyhdistyksen joululevyn. Käytiin Emma-ehdokkaina Freijan ja Verso ry:n kanssa. Aloitin pop-jazz-ammattiopinnot saksofonilla.

Omat solistivierailija-konsertit keväällä Tallarin konserttisarjassa olivat minulle erittäin merkittävät. Konsertisarjassa, jonka itse perustin yli kymmenen vuotta sitten, kun olin Tallarin määräaikaisena johtajana. Tallari myös työllisti minua muille keikoille, nekin olivat tärkeä osa tämän vuoden työelämääni.

Ajoin Hilli&Saarisen pururekkaa keväällä ja kesällä. Esiinnyin kaksissa hautajaisissa saksofonistina. Freija teki pitkän toimintansa ensimmäiset ulkomaankeikat Ruotsiin ja Liettuaan.

Vuosien tauon jälkeen teimme jälleen yhteistyötä Elisa Laihon kanssa, se vaan on niin mahtavaa kun kaikki toimii helposti yhteen musiikin äärellä yhdessä. Jatkoa seuraa.

Syksyllä oli lisää Tallarin koulukeikkoja. Jouhikko nousi niissä vahvasti mukaan soittimekseni. Samoin kuin duo-ohjelmistossa, jota Maija Karhinen-Ilon kanssa valmistimme ja kävimme esittämässä.

Pääsin tuuraajaksi Poppilan hätävara -bändiin. Ensin kiertueelle basisti-fonistina ja sitten toiselle reissulle kosketinsoittaja-saksofonistina. Se oli tosi kivaa myös ja oli mukava pitkästä aikaa päästä konserttikeskuksen keikoille, siellä hyvä järjestelmä ja hommat toimii. Ei tarvi majoituksista eikä laskujen suorituksista murehtia.

Joulukuun alussa ajoin pitkästä aikaa jälleen H&J Paavola Oy:n turverekkaa pari päivää. Ehkä jatkoa seuraa tarvittaessa. Kaiken keskellä hieroin ja jäsenkorjasin vuoden aikana asiakkaitani milloin kotosalla ja milloin reissuissa. Noin päivä viikossa on ollut mahdollista tehdä tätä hoitotyötä viime aikoina.

Vielä on yksi rutistus ennen joululomaa: Arto Anttila Quartet kokoontuu ensimmäisiin harjoituksiin keväällä Kokkolassa kuultavaa opinnäytekonserttiani varten. Ohjelma on jazzia.

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Kiitos kaikille yhteistyöstä ja rauhallista joulun aikaa sekä onnellista uutta vuotta 2024!

Keikkaa on pukannut

Pääsin jälleen keikkakiertueelle. Tällä kertaa olin Tallarin koulukonserttikiertueella triossa Sampo Korvan ja joensuulaisen Janne Ojajärven kanssa. Kiertue suuntautui Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan. Konsertteja oli kymmenen. Soitin jouhikko ja viulua, joissain kappaleissa myös pitkästä aikaa ukebassoa. Aika paljon piti opetella uusia biisejä lyhyessä ajassa, mutta näiden kaverien kanssa meininki oli se, että eletään hetkessä ja mitä vain voi lavalla tapahtua. Ihan hyvin pärjättiin.

Seuraavaksi keskityn saksofoniopintoihin, todella paljon on omaksuttava taitoja, että saan suoritettua keväällä tutkintokonserttini. Huomaan toistuvasti valittelevani sitä, kuinka hitaasti oppiminen tapahtuu näin keski-iässä.

Tulossa on myös kiva duo-keikka Freijatoverini Maijan kanssa itsenäisyyspäivän aattona Kalajoella. Se on kiva tehdä ja kiva siellä saada pitkästä aikaa käyttöä myös Ajan Musiikin äänentoistolaitteille.

Oudokseltaan normaali hetki :D

Ai että! Tässä alkusyksystä on ollut töiden puolesta lähes normaali tilanne. Se on oudokseltaan hämmentävää. Ja mieluisa tilanne.

Elisa Laihon kanssa saatiin onnistuneesti setti kasaan Elisan uudesta materiaalista ja esitettiin se Parkanossa 1.10.23. Jatkoa seuraa, toivottavasti paljon. Toki itsekin otan edistääkseni asiaa, mutta silti on paljon kiinni siitä, että yleisö löytää Elisan upean musiikin jälleen ja haluaa sen elävänä kuulla.

Pääsin tuurauskeikoille Poppilan hätävaraan. Sehän on Pekka Laukkarinen trion laajennettu koulukeikkaprojekti, jossa hänen lisänään Matti Laitinen, Leevi Helo ja Samuli Volanto. Lieksassa ja Joutsassa soitin kontrabassoa, sähköbassoa ja saksofonia Matin ja Pekan vierellä 12 keikkaa. Vielä tulee joulukuulle yksi kolmen keikan päivä Nokialla, missä Samuli on paikalla bassossa, joten tuuraan Leeviä soveltuvin osin saksofonilla ja sen lisäksi sähköpianolla. Jännää ja haastavaa, mutta onneksi biisit on jo tutut.

Koulukonsertit olivat minulle takavuosina päätulonlähde, kun Freija oli Konserttikeskus ry:n listoilla ja teki kiertueita aktiivisesti. Nyt pääsi hetken maistamaan samaa herkkua. Minulle nimittäin sopii oikein hyvin aamulla aikaisin herääminen ja työn tekeminen päiväsaikaan. Samalla tavalla oli toki asiat kohdallaan myös eräällä hautajaiskeikalla, jonka kävin hoitamassa saksofonilla soolo. Myös se oli mieluisa työtehtävä; hyvässä akustiikassa sai arvokkaasti soittaa niin kauniisti kuin osaa.

Parhaillaan pakkailen laukkua, koska Freija lähtee viikonlopuksi Liettuaan keikalle kansanmusafestareille. Todella mukavaa, että meilläkin nyt aukeaa tällainen mahdollisuus ja se kaikkien bändin jäsenten kalenteriin myös mahtui. Odotan ilolla.

Saksofonisoiton opiskeluni Keski-Pohjanmaan konservatorion ammattitutkintolinjalla on siinä vaiheessa, että opinnäyte- sekä tutkintokonsertin ohjelmisto on nyt koossa ja harjoitteleminen päähuomion kohteena. Päätin toteuttaa konsertin ”Arto Anttila Quartet” -ajatuksella ja pyysin mukaan Tuomas Seppäsen pianoon, Timo Miettisen kontrabassoon ja Timo Roiko-Jokelan lyömäsoittimiin. Olen todella otettu, että nämä ammattimiehet suostuivat mukaan ja toivon todella, että konsertti lopulta on onnistunut ja yleisölle elämys. Valitsemani musiikki koskettaa itseäni, se on mielestäni ainoa oikea lähestymiskulma tällaiseen isoon konserttiin. Kunpa vaan soittotekniikkani kehittyisi riittävästi kevääseen mennessä, että improvisaatiot palvelisivat ilmaisua. Yritän kaikkeni. Konsertti on 11.4.2024 Kokkolassa, konservatorion isossa salissa klo 1800.

Freijan reissun kanssa yhtä aikaa sattuu sellainenkin tapaus, että Lauluyhtye Versio juhlii 20vuotisjuhliaan Helsingissä. En pääse paikalle perustamani yhtyeen juhlaan, mutta seuraavaksi koitan tehdä tervehdysvideon iltajuhlassa näytettäväksi. Onnea Lauluyhtye Versio!

Vihdoinkin hiukan töitä

Oon saanut tälle syksylle hieman töitä ydinosaamisalueeltani musiikin saralta. Saksofoniopinnot toki ovat keskiössä aina kevääseen asti, mutta aiemmista työkuvioistani ovat mieluisalla tavalla aktivoituneet Tallari, Freija ja Elisa Laiho. Uutena vielä muutama tuurauskeikka Pekka Laukkarisen taustalla.

Tallarin vierailevana muusikkona olin mukana koulukonserttikiertueella vkolla 36. Teimme 10 konserttia, joissa perusohjelma pysyi samana, mutta vaihtuva numero oli aina konserttipaikan omaa perinnemusiikkia. Soitin viulua, saksofonia, jouhikkoa ja kehärumpua sekä lauloin. Näille seuraa jatkoa myöhemmin syksyllä.

Tärkein ja pysyvin bändini Freija tekee tänä syksynä muutaman keikan ja käymme jopa Liettuassa asti Vilnassa esiintymässä marraskuussa. Tämä on minulle erittäin merkittävää, koska bändin pitkän historian aikana se on ollut minulle ajoittain ihan päätyö. Nykyään oon onnellinen jokaisesta keikasta, joka bänditovereiden kalentereihin saadaan mahdutettua.

Olemme esiintyneet yhdessä Elisa Laihon kanssa musiikkilukioajoista asti, eli yhteistyömme alkoi jo vuonna 1992. Toki välissä on ollut aikoja, että molemmat ovat puuhanneet muuta omilla tahoillaan. Nyt kuitenkin olemme jälleen valmistaneet uuden ohjelmiston pääasiassa Elisan uusista biiseistä. Mukana on myös jotain minun sävelkynästäni. Ensimmäisen kerran esiinnymme sunnuntaina 1.10.2023 Parkanon Art Festivo -festareilla. Tästä olen erittäin iloinen ja todellakin toivon, että keikkoja pukkaa enemmän jatkossa.

Sain myös pyynnön lähteä tuuraajaksi Pekka Laukkarisen ja bändinsä Poppilan hätävaran keikoille. Tämä on myös varsin mieluisaa, bändissä soittaa myös ystäväni Freijasta, Matti Laitinen. Kokonaan uusi setti ohjelmistoa täytyy opetella tätäkin varten, mutta teen sen kyllä aivan mielelläni, koska keikkoja on heti monta tiedossa.

Tämä on historiallinen hetki koronakriisin jälkeisessä elämässäni, koska viime viikolla joudun ensimmäistä kertaa vuosiin sanomaan myös ei musiikkialan töille, koska kalenterissa oli jo edellä mainittuja sovittuja päällekkäisyyksiä. Toivotaan, että työtilanne alkaa pysymään tällaisena jatkossakin.

Syyskuun alussa julkaistua singleäni Kaamos:ta on kuunneltu varsin vähän. Alle sata kertaa spotifyssä. Jos et ole vielä kuunnellut, tässä linkki:

Kaamos julkaistaan 1.9.2023

Tiedote, julkaisuvapaa heti.

Arto Anttila julkaisee uuden singlen suoratoistopalveluihin 1.9.2023. Kappaleen nimi on Kaamos. Laulun teksti on Arton isoäidin Anna Anttilan (1922-2012) käsialaa. Teksti kuvailee tummaa tunnetilaa, kun kesä on kuin kaukaista unta ja mustalle maalle odotetaan valkolunta. Liekö tässä jopa uusi syksyn tunnussävel?

Singlen Laulu- ja soittosuoritteet ovat kaikki Arto Anttilan omakätisiä. Samoin on äänityksen ja miksauksen toteutus. Näin kappale jatkaa samaan suuntaan, mihin Anttilan esikoisalbumi ”Ihanaa romantiikkaa” (2016) ja sen jälkeen julkaistut singlet ”Joulujuhlana” (2017), ”Tahto rakkauden” (2022) ja ”Niin minä tahtoisin” (2022) ovat soolouraa kuljettaneet.

MuM Anttila tunnetaan pitkästä urastaan Freija-yhtyeen basistina. Hän on myös aiemmin toiminut merkittävät jaksot mm. Tallari-yhtyeen, Kaustisen Hääkuoron ja Lauluyhtye Version johtajana. Nykyään hänet nähdään yhä useammin soittamassa saksofonia, jonka osaamista hän on viime aikoina vahvistanut aktiivisesti opiskelemalla.