Kiitos vuodesta 2023

Tämä vuosi on ollut parempi. Koronan jälkeen ensimmäistä kertaa sain taas muusikon työtä elannoksi asti ja olen siitä onnellinen.

Janne Behm aktivoitui ja tehtiin keikka bändillä Myöhemmin löydetyt. Äänitin kanttoriyhdistyksen joululevyn. Käytiin Emma-ehdokkaina Freijan ja Verso ry:n kanssa. Aloitin pop-jazz-ammattiopinnot saksofonilla.

Omat solistivierailija-konsertit keväällä Tallarin konserttisarjassa olivat minulle erittäin merkittävät. Konsertisarjassa, jonka itse perustin yli kymmenen vuotta sitten, kun olin Tallarin määräaikaisena johtajana. Tallari myös työllisti minua muille keikoille, nekin olivat tärkeä osa tämän vuoden työelämääni.

Ajoin Hilli&Saarisen pururekkaa keväällä ja kesällä. Esiinnyin kaksissa hautajaisissa saksofonistina. Freija teki pitkän toimintansa ensimmäiset ulkomaankeikat Ruotsiin ja Liettuaan.

Vuosien tauon jälkeen teimme jälleen yhteistyötä Elisa Laihon kanssa, se vaan on niin mahtavaa kun kaikki toimii helposti yhteen musiikin äärellä yhdessä. Jatkoa seuraa.

Syksyllä oli lisää Tallarin koulukeikkoja. Jouhikko nousi niissä vahvasti mukaan soittimekseni. Samoin kuin duo-ohjelmistossa, jota Maija Karhinen-Ilon kanssa valmistimme ja kävimme esittämässä.

Pääsin tuuraajaksi Poppilan hätävara -bändiin. Ensin kiertueelle basisti-fonistina ja sitten toiselle reissulle kosketinsoittaja-saksofonistina. Se oli tosi kivaa myös ja oli mukava pitkästä aikaa päästä konserttikeskuksen keikoille, siellä hyvä järjestelmä ja hommat toimii. Ei tarvi majoituksista eikä laskujen suorituksista murehtia.

Joulukuun alussa ajoin pitkästä aikaa jälleen H&J Paavola Oy:n turverekkaa pari päivää. Ehkä jatkoa seuraa tarvittaessa. Kaiken keskellä hieroin ja jäsenkorjasin vuoden aikana asiakkaitani milloin kotosalla ja milloin reissuissa. Noin päivä viikossa on ollut mahdollista tehdä tätä hoitotyötä viime aikoina.

Vielä on yksi rutistus ennen joululomaa: Arto Anttila Quartet kokoontuu ensimmäisiin harjoituksiin keväällä Kokkolassa kuultavaa opinnäytekonserttiani varten. Ohjelma on jazzia.

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Kiitos kaikille yhteistyöstä ja rauhallista joulun aikaa sekä onnellista uutta vuotta 2024!

Keikkaa on pukannut

Pääsin jälleen keikkakiertueelle. Tällä kertaa olin Tallarin koulukonserttikiertueella triossa Sampo Korvan ja joensuulaisen Janne Ojajärven kanssa. Kiertue suuntautui Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan. Konsertteja oli kymmenen. Soitin jouhikko ja viulua, joissain kappaleissa myös pitkästä aikaa ukebassoa. Aika paljon piti opetella uusia biisejä lyhyessä ajassa, mutta näiden kaverien kanssa meininki oli se, että eletään hetkessä ja mitä vain voi lavalla tapahtua. Ihan hyvin pärjättiin.

Seuraavaksi keskityn saksofoniopintoihin, todella paljon on omaksuttava taitoja, että saan suoritettua keväällä tutkintokonserttini. Huomaan toistuvasti valittelevani sitä, kuinka hitaasti oppiminen tapahtuu näin keski-iässä.

Tulossa on myös kiva duo-keikka Freijatoverini Maijan kanssa itsenäisyyspäivän aattona Kalajoella. Se on kiva tehdä ja kiva siellä saada pitkästä aikaa käyttöä myös Ajan Musiikin äänentoistolaitteille.

Oudokseltaan normaali hetki :D

Ai että! Tässä alkusyksystä on ollut töiden puolesta lähes normaali tilanne. Se on oudokseltaan hämmentävää. Ja mieluisa tilanne.

Elisa Laihon kanssa saatiin onnistuneesti setti kasaan Elisan uudesta materiaalista ja esitettiin se Parkanossa 1.10.23. Jatkoa seuraa, toivottavasti paljon. Toki itsekin otan edistääkseni asiaa, mutta silti on paljon kiinni siitä, että yleisö löytää Elisan upean musiikin jälleen ja haluaa sen elävänä kuulla.

Pääsin tuurauskeikoille Poppilan hätävaraan. Sehän on Pekka Laukkarinen trion laajennettu koulukeikkaprojekti, jossa hänen lisänään Matti Laitinen, Leevi Helo ja Samuli Volanto. Lieksassa ja Joutsassa soitin kontrabassoa, sähköbassoa ja saksofonia Matin ja Pekan vierellä 12 keikkaa. Vielä tulee joulukuulle yksi kolmen keikan päivä Nokialla, missä Samuli on paikalla bassossa, joten tuuraan Leeviä soveltuvin osin saksofonilla ja sen lisäksi sähköpianolla. Jännää ja haastavaa, mutta onneksi biisit on jo tutut.

Koulukonsertit olivat minulle takavuosina päätulonlähde, kun Freija oli Konserttikeskus ry:n listoilla ja teki kiertueita aktiivisesti. Nyt pääsi hetken maistamaan samaa herkkua. Minulle nimittäin sopii oikein hyvin aamulla aikaisin herääminen ja työn tekeminen päiväsaikaan. Samalla tavalla oli toki asiat kohdallaan myös eräällä hautajaiskeikalla, jonka kävin hoitamassa saksofonilla soolo. Myös se oli mieluisa työtehtävä; hyvässä akustiikassa sai arvokkaasti soittaa niin kauniisti kuin osaa.

Parhaillaan pakkailen laukkua, koska Freija lähtee viikonlopuksi Liettuaan keikalle kansanmusafestareille. Todella mukavaa, että meilläkin nyt aukeaa tällainen mahdollisuus ja se kaikkien bändin jäsenten kalenteriin myös mahtui. Odotan ilolla.

Saksofonisoiton opiskeluni Keski-Pohjanmaan konservatorion ammattitutkintolinjalla on siinä vaiheessa, että opinnäyte- sekä tutkintokonsertin ohjelmisto on nyt koossa ja harjoitteleminen päähuomion kohteena. Päätin toteuttaa konsertin ”Arto Anttila Quartet” -ajatuksella ja pyysin mukaan Tuomas Seppäsen pianoon, Timo Miettisen kontrabassoon ja Timo Roiko-Jokelan lyömäsoittimiin. Olen todella otettu, että nämä ammattimiehet suostuivat mukaan ja toivon todella, että konsertti lopulta on onnistunut ja yleisölle elämys. Valitsemani musiikki koskettaa itseäni, se on mielestäni ainoa oikea lähestymiskulma tällaiseen isoon konserttiin. Kunpa vaan soittotekniikkani kehittyisi riittävästi kevääseen mennessä, että improvisaatiot palvelisivat ilmaisua. Yritän kaikkeni. Konsertti on 11.4.2024 Kokkolassa, konservatorion isossa salissa klo 1800.

Freijan reissun kanssa yhtä aikaa sattuu sellainenkin tapaus, että Lauluyhtye Versio juhlii 20vuotisjuhliaan Helsingissä. En pääse paikalle perustamani yhtyeen juhlaan, mutta seuraavaksi koitan tehdä tervehdysvideon iltajuhlassa näytettäväksi. Onnea Lauluyhtye Versio!

Vihdoinkin hiukan töitä

Oon saanut tälle syksylle hieman töitä ydinosaamisalueeltani musiikin saralta. Saksofoniopinnot toki ovat keskiössä aina kevääseen asti, mutta aiemmista työkuvioistani ovat mieluisalla tavalla aktivoituneet Tallari, Freija ja Elisa Laiho. Uutena vielä muutama tuurauskeikka Pekka Laukkarisen taustalla.

Tallarin vierailevana muusikkona olin mukana koulukonserttikiertueella vkolla 36. Teimme 10 konserttia, joissa perusohjelma pysyi samana, mutta vaihtuva numero oli aina konserttipaikan omaa perinnemusiikkia. Soitin viulua, saksofonia, jouhikkoa ja kehärumpua sekä lauloin. Näille seuraa jatkoa myöhemmin syksyllä.

Tärkein ja pysyvin bändini Freija tekee tänä syksynä muutaman keikan ja käymme jopa Liettuassa asti Vilnassa esiintymässä marraskuussa. Tämä on minulle erittäin merkittävää, koska bändin pitkän historian aikana se on ollut minulle ajoittain ihan päätyö. Nykyään oon onnellinen jokaisesta keikasta, joka bänditovereiden kalentereihin saadaan mahdutettua.

Olemme esiintyneet yhdessä Elisa Laihon kanssa musiikkilukioajoista asti, eli yhteistyömme alkoi jo vuonna 1992. Toki välissä on ollut aikoja, että molemmat ovat puuhanneet muuta omilla tahoillaan. Nyt kuitenkin olemme jälleen valmistaneet uuden ohjelmiston pääasiassa Elisan uusista biiseistä. Mukana on myös jotain minun sävelkynästäni. Ensimmäisen kerran esiinnymme sunnuntaina 1.10.2023 Parkanon Art Festivo -festareilla. Tästä olen erittäin iloinen ja todellakin toivon, että keikkoja pukkaa enemmän jatkossa.

Sain myös pyynnön lähteä tuuraajaksi Pekka Laukkarisen ja bändinsä Poppilan hätävaran keikoille. Tämä on myös varsin mieluisaa, bändissä soittaa myös ystäväni Freijasta, Matti Laitinen. Kokonaan uusi setti ohjelmistoa täytyy opetella tätäkin varten, mutta teen sen kyllä aivan mielelläni, koska keikkoja on heti monta tiedossa.

Tämä on historiallinen hetki koronakriisin jälkeisessä elämässäni, koska viime viikolla joudun ensimmäistä kertaa vuosiin sanomaan myös ei musiikkialan töille, koska kalenterissa oli jo edellä mainittuja sovittuja päällekkäisyyksiä. Toivotaan, että työtilanne alkaa pysymään tällaisena jatkossakin.

Syyskuun alussa julkaistua singleäni Kaamos:ta on kuunneltu varsin vähän. Alle sata kertaa spotifyssä. Jos et ole vielä kuunnellut, tässä linkki:

Kaamos julkaistaan 1.9.2023

Tiedote, julkaisuvapaa heti.

Arto Anttila julkaisee uuden singlen suoratoistopalveluihin 1.9.2023. Kappaleen nimi on Kaamos. Laulun teksti on Arton isoäidin Anna Anttilan (1922-2012) käsialaa. Teksti kuvailee tummaa tunnetilaa, kun kesä on kuin kaukaista unta ja mustalle maalle odotetaan valkolunta. Liekö tässä jopa uusi syksyn tunnussävel?

Singlen Laulu- ja soittosuoritteet ovat kaikki Arto Anttilan omakätisiä. Samoin on äänityksen ja miksauksen toteutus. Näin kappale jatkaa samaan suuntaan, mihin Anttilan esikoisalbumi ”Ihanaa romantiikkaa” (2016) ja sen jälkeen julkaistut singlet ”Joulujuhlana” (2017), ”Tahto rakkauden” (2022) ja ”Niin minä tahtoisin” (2022) ovat soolouraa kuljettaneet.

MuM Anttila tunnetaan pitkästä urastaan Freija-yhtyeen basistina. Hän on myös aiemmin toiminut merkittävät jaksot mm. Tallari-yhtyeen, Kaustisen Hääkuoron ja Lauluyhtye Version johtajana. Nykyään hänet nähdään yhä useammin soittamassa saksofonia, jonka osaamista hän on viime aikoina vahvistanut aktiivisesti opiskelemalla.

Uutta musiikkia tulossa

Julkaisen syyskuussa uutta musiikkia streamaus- ja latauspalveluihin. Single ”Kaamos” on juuri viimeisten miksausten ja masteroinnin vaiheessa. Laulu on vuoden takaisen ”Niin minä tahtoisin” singlen tavoin oma sävellykseni isoäitini Anna Anttilan runoon. Voisikohan tässä olla uusi syksyn tunnussävel? Pysy kuulolla julkaisupäivämäärästä!

Minut voi edelleen tilata esiintyjäksi erilaisiin tilaisuuksiin. Häihin, hautajaisiin, synttäreille ja vaikka pikkujouluihin. Tarjolla on herkkää, koskettavaa soolosoittoa saksofonilla tai viululla ja yksinlaulua. Omia ja vaikka pop-rock biisejä laulettuna kitaran tai kiipparin säestyksellä. Tarvittaessa järjestän paikalle bilebändin. Saavun paikalle oman äänentoiston kanssa ja tarvittaessa voin hoitaa myös tilaisuutenne puheäänentoiston samalla kalustolla. Ota rohkeasti yhteyttä!

Keikalle :)

Jes! Freija-yhtyeellä on viimein taas keikka. Tai oikeastaan niitä on kaksi, kun menemme Tornionjokilaaksoon esiintymään Väylä-festivaalille. Perjantaina esiinnymme Ruotsin puolella Övertorneossa pienessä kappelissa aikuisohjelmistollamme. Lauantaina ollaan Ylitorniolla lastenkonsertin parissa.

Päiväkeikan jälkeen kiiruhdetaan jo takaisin etelää kohti, kun bändikavereilla on kiire omiin muihin kiireisiinsä ja itsellänikin on valitettavasti hautajaisesiintyminen sitten heti sunnuntaina. Tiedossa on yksin esiintymistä tenorifonin ja laulun keinoin, siunaustilaisuuden herkässä vaiheessa. Täytyy pysyä koossa. Nämä ovat tärkeitä tilanteita ja kunniatehtäviä.

Ehkä ensi viikolla on ajoduunia, sitä en vielä tiedä. Treenaamista ainakin on ja riittämiin, koska sitten lauantaina on tuurauskeikka Tallarissa Tammelassa. On opeteltavana paljon paljon, siis PALJON vaihtuvia sointuja. Niiden muistaminen on suuri haaste. Toivottavasti saan ruosteet karistettua taidoistani ja suoriudun työtehtävästä.

Perään alkaakin sitten taas Kaustisen kansanmusiikkijuhlat. Muutama esiintyminen siellä on, mutta ei yhtään palkallista työtä tänäkään vuonna. Yritän hyväksyä asian. Käyn sitten harrastamassa viulunsoittoa ainakin Kirkonkylän pelimanneissa. Sillä saan pelimannikortin tienattua ja pääsen ehkä kuuntelemaan jotain mainiota esiintyjää sillä, ikäänkuin palkaksi.

Toivottavasti syksylle löytyy vielä jotain ammattimaista soittamista, että sais kaikki laskut maksettua. Saa ottaa yhteyttä ja ehdottaa keikkaa. Tunnelmallista saksofonisooloilua on tarjolla. Myös pelimanniviulistina voin lähteä tunnelman luojaksi vaikka liikelounaalle tai synttärikaffeille. Voin koota myös bändin, jos vaikka häistäsi puuttuu vielä häävalssit, vanha tanssimusiikki ja loppuillan menomusa.

Myös hieronnat jatkuvat soittojen välissä, ajanvaraus onnistuu hieronnan sivulta.

Tarvitsen töitä

Tänään olen ollut vähän alla päin. On tullut mietittyä paljon sitä, miten tuntuu että mikään osaaminen ei riitä takaamaan edes minimitoimeentuloa. Tulin miettineeksi, että olenkohan ikinä edes julkisesti kertonut, mitä osaamista olen tutkinnoilla ja työssä osoittanut:

Musiikin maisterin tutkintoni sisältää musiikin aineen opettajan opinnot. Olen myös työskennellyt koulutusta vastaavassa työssä. Tutkintoon sisältyy pianonsoitto C sekä vapaasäestys 1 ja 2. Niillä voi vallan hyvin opettaa pianonsoittoa aina 3/3 tasolle asti. Pääinstrumentistani kontrabassosta olen suorittanut B-tutkinnon ja myös kontrabassopedagogiikat 1-3, eli ne kaikki, olen siis soitonopettaja. Suoritettuina ovat myös kaikki musiikinteoriat sekä musiikinhistoriat länsimaisesta taidemusiikista ja lisäksi afroamerikkalaisen musiikin historia sekä maailman musiikkikulttuurien opintojaksot. Säveltapailusta minulla on A-tutkinto ja myös säveltapailupedagogiikka suoritettuna. Eli musiikin hahmotusaineiden opettamiseen pätevyyttä löytyy. Lisäksi lauluopinnot, bändisoitinten opinnot ja percussioiden perusteet on tehtynä, kuuluivat tutkintoon nekin. Orkesterinjohto oli syventymiskohteenani, samoin studiotyö. Kuoronjohto-opinnot kuuluivat tutkintoon ja sitä työtä olen myös paljon tehnyt. Gradun kirjoitin pelimannimusiikin hyödyntämisestä kontrabasson soitonopetuksessa.

Muusikon työkokemusta minulla on erityisen paljon bändisoittajana. Esiintymiset ja studiomuusikon työt ovat olleet päätyöni akatemiasta valmistumisesta aina korona-kevääseen asti. Olen esiintynyt myös yksin.

Bussinkuljettajaksi opiskelin 1999 korkeakouluopiskelijoille suunnatulla kurssilla, joka tähtäsi kesätyöpaikkaan hkl-bussiliikenteen kuljettajana. Sittemmin olen tehnyt sitä työtä myös muille firmoille, erityisesti Åbergin linjalle Espoossa pätkinä jo 15 vuotta. Rekkakortin hankin koronasyksynä 2020, kun tarvitsin lisää toimeentuloa keikkojen ollessa edelleen nollassa. Olen rekkakuskina ajanut pääasiassa turvetta ja sahojen sivutuotteita ns. hakeautolla; sivukippi ja ketjupurku. Minulla on myös adr-säiliöluvat, mikäli tarpeen. Taksikuskina olen toiminut lyhyet jaksot ensin Helsingissä 2005 ja myöhemmin Kaustisella 2017, molempiin piti hankkia silloin vielä luvat kouluttautumalla.

Opiskeluvuosina olin myös kesätöissä maatilalla. Tästä oli hyötyä, kun koronakeväänä päädyin jälleen töihin maatilalle. Traktorityöt onnistuvat nyt melko kätevästi ja kaivuriakin pääsin opettelemaan näissä töissä. Myös turvenevalla olen ollut töissä.

Jäsenkorjausta opiskelin oppipoikana isäni enon Pentti Penttilän ja sukulaisen Olavi Mäkelän oppipoikana lukioaikoina 90-luvulla. Täydensin näitä osaamisia yksityisillä hieronnan opinnoilla Pertti Neittaanmäen johdolla 2006. Tein hierontaa sivutoimisesti aina koulutetun hierojan opintoihin asti. Ne tein Kaustisen Evankelisella kansanopistolla 2018-19. Siitä asti olen pitänyt vakituisesti vastaanottoa Kaustisella ja kotikäynteinä pk-seudulla.

Viime syksynä 2022 ajoin vakituisemmin rekkaa pari päivää viikossa. Odottelin keikkatahdin kiihtymistä ja varmistin tällä ajotyöllä elantoni. Ajot kuitenkin loppuivat äkisti ja siinä saumassa päätin toteuttaa pitkäaikaisen suunnitelmani opiskella vielä saksofonista vakavasti otettavan työkalu muusikkouttani vahvistamaan. Nämä pop-jazz-muusikon perusopinnot ovat parhaillaan kesken tätä kirjoittaessani.

Kun nyt mietin tätä hankkimaani osaamista ja työuraani, olen ymmälläni. Miksi en löydä töitä, miksi taistelen toimeentulosta köyhyysrajan alapuolella? Mitä minun nyt tulisi tehdä, että soittotaitoni kiinnostaisi jälleen? Miten markkinoisin hierontaa ja jäsenkorjausta niin, että asiakkaita riittäisi? Mistä löydän sopivia ajotöitä? Vieläkö tässä 47 vuoden iässä täytyy etsiä jokin muu uusi ammatti? Mikä se voi enää olla?

Tiedätkö jonkun joka voisi nykyistä osaamistani tarvita? Tuleeko mieleesi jotain tuottavaa, mitä en ole itse tullut ajatelleeksi? Vinkkejä otetaan vastaan, kiitollisuudella!