Rekkaralli

Tällä kertaa perjantaivideona on tranceen päin kallistuva uusi biisini Rekkaralli. Miltäs kuulostaa?


Joulukin jo kohta tulee. Mulla on yksi joululaulu ihan virallisesti jaossa Spotifyssä ja AppleMusic:ssa. Tässä vielä sekin, jos et oo kuullu:

Tammi-helmikuussa teen enemmän töitä studiossa ja toivottavasti jotain saadaan kevään kuluessa myös julkaistuksikin. Samaan aikaan tietenkin oon korvat auki ja aktiivisena myös noiden ajohommien suhteen, kun nyt tuli se yhdistelmäkortti hommattua -pitäähän sekin saada itsensä tuottamaan takaisin. Eli edelleen saa vinkata, jos on raskaan kaluston kuskille töitä tiedossa.

Soitto soikoon, laulu raikukoon!

Hyvää Joulua!

Lucia – On yö niin musta

https VIDEO PITI POISTAA, sävellyksen tekijänoikeussyistä.

Johanna Paavola, laulu
Arto Anttila, piano

Tällä kertaa perjantaivideo on sunnuntaisen Lucian päivän kunniaksi C-B. Agnestig:in säveltämä ”On yö niin musta” (Så mörk är natten), johon Johanna teki suomenkieliset sanat. Näin koronakriisin aikaan soveltuvasti teimme yhteisesityksen etänä.

Jos et ole vielä käynyt kuuntelemassa Johannan uutta singleä ”Yksi hidas vaan” Spotifyssä, niin tässä alla vielä kätevästi mahdollisuus myös sen kuunteluun. Kommenttiakin saa antaa 🙂

Adventin aikaan

Isän äiti Anna Anttila kirjoitti eläessään runoja. Niistä Terttu-täti on koostanut hienon kirjankin, josta oman kappaleen sain vielä mummun omakätisesti omistuskirjoittamana. Olen muutamia niistä runoista säveltänyt lauluiksikin.

Tässä IGTV-videossa lausun mummun runon Adventin aikaan kuitenkin vuoden 2005 Kaustisen seurakunnan joululehdestä, jossa se julkaistiin. Lehti on tallessa myös siksi, että siinä on vaarini Pentin kuolema mainittu, kuten kaikki sinä vuonna kuolleet. Vaari oli sotainvalidi.

https://www.instagram.com/tv/CIcfZPNhMLR/?igshid=1rc3a93o9d23g

Yksi hidas vaan

Johanna Paavolan ensisingle Yksi hidas vaan on nyt julkaistu.

Artisti: Johanna Paavola
Teos: Yksi hidas vaan
Säveltäjä: Johanna Paavola
Sanoittaja: Johanna Paavola
Sovittaja: Arto Anttila
Äänitys, miksaus ja masterointi: Arto Anttila, Ajan Musiikki 2020
ISRC: FIAJM2000001
Kataloginumero: AJADIGI-02
Äänitteen julkaisija: Ajan Musiikki
(c) & (p) Ajan Musiikki 2020

Radiosoittoa varten ota yhteys Ajan Musiikkiin sähköpostitse.

Runoja ja uusi julkaisu!

Ei oo vielä tärpännyt rekkakuskina töitä. Ilmassa on kyllä neuvoteltuja alkuja, että kyllä sekin puoli siitä varmaan vielä lähtee.

Nyt olen aloittanut matalalla kynnyksellä julkaisemaan IGTV-videoina runoja lausuttuna. Sarjassa on nyt kaksi julkaistua lausuntaa ja jatkoa seuraa satunnaisesti.

Edith Södergran: November morgon

https://www.instagram.com/tv/CIBJgdeBiVs/?igshid=1xfo22h1rs79z

Helvi Hämäläinen: Joutsenen purema

https://www.instagram.com/tv/CIOF77NBkbz/?igshid=axsih38vxwru

Tämän viikon perjantaina 4.12. julkaistaan Lintu-paavolan maatilan, jossa olin kesällä paljon töissä, laulavan emännän Johanna Paavolan ensi-single Yksi hidas vaan Spotifyssä. Laulu on Johannan oma teos, taustat ja studiotyö minun käsialaani. Jännä on sitten kuulla, millaisen vastaanoton työni saa.

https://www.dropbox.com/s/cdxyhpcuz1dnknc/Yksi%20hidas%20vaan%20YT%20TEASER.mp4?dl=0

Pienen pienin askelin etenen tässä nyt kohti usvan peittämää tulevaisuuttani. Yritän asetella jalkani niin, etten lipeä. Kuitenkin koitan olla myös rohkea ja astua eteenpäin hyvässä ryhdissä, liikaa pelkäämättä. Palataan!

Marraskuun uusia tuulia

Ai että, tässä onkin päässyt vierähtämään yli kuukausi edellisestä päivityksestä tänne blogiin. Kaikenlaista pientä on ollut meneillään.

Musiikkipuolella on edistytty sillä lailla, että Johanna Paavolan ensisinkku ”Yksi hidas vaan” on aivan näillä näppäimillä lähdössä julkaisuun. Eli odotettavissa on uutta kuunneltavaa. Taustat ja äänitykset sekä tuotanto ovat omaa käsialaani. Tästä tiedotusta tulee kyllä heti, kun on kuultavissa.

Laitoimme Johannan kanssa myös bändin pystyyn. Kitarassa Pekka Viitala, rummuissa Mika Varila, koskettimissa Marjut Kupari. Ja toki solisti Johanna ja sitten minä bassossa. Kivaa on ollut harjoituksissa, mutta keikkakuntoon on vielä hiukan matkaa; sen verran vaativia lauluja on biisilistalla. Hiljaa hyvä tulee. Ehkä keväällä koronan jo hellitettyä voimme sitten keikkaillakin.

Oon ollut Lintu-Paavolassa myös kaivurin puikoissa. Kaivettiin isäntä Karin kanssa vanhoja avo-ojia auki ja laitettiin salaojaksi. Yhden kokonaan uudenkin tein, tuli hyvää harjoitusta kaivurin hallintaan näissä hommissa.

Viimeisimpänä käänteenä tältä aamulta on rekkakortti. Kaikki muut kirjaimet mulla ajokortissa jo ennestään olikin, mutta se iso E puuttui. Tätä olin hautonut jo ainakin vuoden, mutta kallista lystiä on näiden ammattipätevyyksien hankinta. Piti säästää jonkin aikaa.

Lopputulos kuitenkin palkitsee, aamulla kaatosateessa peruuteltu käsittelykoe ja inssiajo sujuivat ihan mukavasti ja sain kortin plakkariin. Nyt sitten vaan pitää koittaa saada se työpaikka, jossa tienata ajokortti takaisin ja varsinaista elantoa sillä.

Tämä siis siksi, kun kaikki muut työni liittyvät jollain lailla muihin ihmisiin ja korona sattuneesta syystä on kaiken sellaisen minimiin karsinut; bussin ajamiset etunenässä jo keväällä. Rahtipuoli toivottavasti vähemmän siitä kulukutaurista on riippuvainen, toivon sillä voivani paikata kaikkien muiden hommien vajetta.

Tämmöisiä kuulumisia tällä kertaa. Videoita en ole nyt vähään aikaan ennättänyt tehdä. Eikä ehdi huomennakaan, koska menen tiistain tapaan Veteliin Raksaplus:n töihin rivitalon perustuksia remontoimaan. Teen sitten taas, kun on aikaa ja voimaa. Kiitos kaikille useista kymmenistä videoiden katselukerroista kuluneen vuoden mittaan!

Lokakuun pisarat

Tällä kertaa perjantaivideo on vähän progeotteisempi tunnelma lokakuisesta illasta. Vettä satoi, valvoin aivan liian myöhään ja juuri ennen nukkumaanmenoa soitin pianoa ja näppäsin vielä kuvan melkein pimeässä vesisateisesta lätäköstä.

Harvemmin on tullut sähkökitaraa soitettua julkisesti, mutta tässäpä tällainen tunnelmapala. Pianonsoittoa tuli treenattua, kun tein kahden viikon mittaisen sijaisuuden Keski-Pohjanmaan konservatorion pianosoiton opettajana pari viikkoa sitten. Kolmantena soittimena tällä videolla on jo aiemmin tässä blogissa esittelemäni nauhattomaksi muunnettu ja aktiivimikeillä päivitetty Steinberger-tyyppinen bassoni.

Millaisia fiiliksiä tämä Sinussa herättää, kommentoi tuubin kommenttikenttään?

Kunniamerkki

Kaustisen pelimanniyhdistys ry halusi muistaa minua la 12.9.2020 kunniamerkillä ”Ansiokhasta hääkuoron liirauksesta”. Merkki on pinssi, jossa lukee teksi ”naughty boy”. Suomeksi se kai kääntyy pahaksi pojaksi.

Uskoakseni tämä muistaminen annettiin sillä perusteella, että toimin Kaustisen Hääkuoron taiteellisena johtajana vuosina 2010-20.

Kiitos muistamisesta!

Tumma virta

Ne, jotka minut tuntevat, tietävät kuinka taistelen joka syksy valon vähetessä voimien hupenemista vastaan. Kai sitä kutsutaan syysmasennukseksi tai kaamosmasennukseksi. Mahdollisuuksieni mukaan olen auttanut tilannetta pistäytymällä kaikkein kurjimpaan loka-marraskuun taitteen aikaan etelän auringossa lataamassa lisää virtaa. Se on auttanut. Tänä syksynä ei varmasti lennähdetä yhtään mihinkään, siitä koronakriisin rajoitukset ja kriisin myötä romahtanut talous pitävät kyllä huolen. On tyydyttävä n. 20 vuotta vanhaan kirkasvalolamppuun; sekin auttaa vähän.

Viimeiset 10 syksyä olen välillä oikeasti joutunut puristamaan itsestäni mahdottoman paljon kyetäkseni tiistai-iltana raahautumaan Hääkuoron eteen töihin, vaikka oikeasti olisi ollut ainoa järkevä teko jäädä takkatulen sytyttelyyn ja viltin alle. Tänä vuonna se stressitekijä on poissa, kun olen saanut luovuttaa vastuun kuorosta seuraavalle johtajalle. Yritän parhaani mukaan olla ottamatta tilalle muuta stressiä. Esimerkiksi näitä perjantaivideoita teen jatkossa voimieni mukaan. Tiedotan uudesta julkaisusta ainakin tässä blogissa, instagramissa ja automaatti-ilmoitukset lähtevät Youtube-kanavani tilaajille. Jos haluat saada tiedon uudesta julkaisusta, paina minkä tahansa perjantaivideoni lopussa naamani kuvaa. Siitä voit tilata kanavani ja kilikellokuvakkeesta laittaa päälle ilmoitukset uusista latauksista.

Mielelläni keskityn taiteen tekemiseen täysillä, siihen minulla on suurin lahjakkuuspotentiaali. Tuntuu myös lisäksi, että parantamisen lahja on nostanut päätään sen jälkeen kun hankin muodollisen pätevyyden hierojaksi ja aloin systemaattisemmin hoitaa ihmisiä vastaanotolla. Harmillisen vähän vain on tulijoita asiakkaaksi, niillä määrillä ei vielä voi elämääni ja taiteen tekemistäni rahoittaa. Siksi olen käynyt tilapäisesti hankkimassa lisäansioita serkkupojan rakennusfirman työmaalla, vaikka siihen työhön ei selkeästikään parhaat lähtökohdat minulla ole. Toivottavasti se riittää, vaikka jatkuvasti ja toistuvasti koen suurta riittämättömyyden tunnetta. En vain ole kovin kokenut rakennusmies, paras osaamiseni on muualla. Kaikkeni teen pysyäkseni pää pinnalla.

Vielä elän toivossa, että myös Freija -yhtyeen toiminta pääsee joskus takaisin aktiiviseksi pahimman korona-kriisiajan jälkeen. Ja jotain uuttakin bänditouhua on viritteillä täällä kotiseudulla, mutta siitä voi puhua vasta myöhemmin lisää.

Hikisen miehen humppa

Tässä on nyt ollut vähän kaikenlaista hikistä hommaa itellä ja muilla. Lämmin keli sopii hyvin ulkona työskentelemiseen ja liikunnan harrastamiseen, mutta siitä seuraa kyllä aivan välttämättömästi hiki pintaan. Ja sehän on varsinkin painon pudotusta ja kunnon kohoamista tavoitteleville aivan paikallaan. Hyvä merkki siitä, että kuormitusta on.

Tämän perjantain video on kunnianosoitus hiestä märille ihmisille; oli se sitten työstä tai harrastuksesta johtuvaa.

Iloa viikonloppuun kaikille!