Vuoden vaihtuessa

Kulunut vuosi 2019 on ollut rutistus. Alkupuolta vuodesta väritti intensiivinen päiväopiskelu hierojaksi. Valmistuminen toukokuun lopussa oli, täytyy myöntää, huojentava hetki.

Opintojen kanssa yhtäaikaa tottakai tein kaikki mahdolliset työt, opintotukihan ei yrittäjälle ollut tarjolla. Opetin soittoa konservatorion oppilaalle sekä parille musiikkilukiolaiselle. Joku kävi yksityisesti saksofonitunnillakin. Johdin Hääkuoroa kansalaisopiston piirinä. Hieroin. Freija oli viime talven tarkoituksella hiljaisemmalla liekillä.

Alkuvuonna teimme kolme keikkaa Jesse Kaikuranta ja Tallari -yhdistelmällä. Myöhemmin kesällä Jesse keskittyi jälleen pop-uraansa uuden keikkamyyjän kautta ja näiden kansanmusiikkikeikkojen teko päättyi toistaiseksi siihen. Yllättävän haasteellista oli kyllä noinkin kuuluisan laulajan keikkojen myyminen kansanlauluohjelmistolla. Kuvitelmani oli helpommasta onnistumisesta myyntihommaan ryhtyessäni, tuote oli laadukas. Onneksi Jessellä menee nyt kovaa keikkarintamalla, harmi että en saanut samanlaista vauhtia kansanlaulukeikoilla aikaan. Yhteinen levymme 2018 oli mielestäni ihan onnistunut, enemmänkin huomiota sille ohjelmistolle olisi kyllä suonut. Ehkä tässä nähdään suomalaisen musiikkimaun vinouma: oma kansanperinne on varsin vähän suosittua verrattuna afroamerikkalaisesta populaarikulttuurista ponnistavaan musiikkiin.

Kävin kesäkuussa ajamassa pätkän Åbergin linjan busseja Espoossa. Se työ on myös ihan ok työtä. Asuntovaunussa on ihan ok asustella pätkiä silloin tällöin. Toisaalta harmi, että kuljettajan töitä ei ole täällä kotiseudulla tarjolla; kyllä niitä tyhjinä päivinä voisi täältä kotoa käsinkin tehdä. Mielestäni suoriuduin ihan kelvollisesti sekä tilausajoista että linjalla olemisesta. Kalusto säilyi ehjänä ja ihmiset pääsivät perille. Koitin hymyilläkin ja palvella kaikilla osaamillani kielillä.

Vaikeinta bussinkuljettajan työssä onkin juuri asiakaspalvelu. (Tosin vielä vaikeampaa se on taksissa ja ruumiin kuljettamisissa, joita taannoin niitäkin koitin tehä). Toiseksi vaikeinta eli stressaavinta on mahtua kaupungin pieniin tiloihin isolla kalliilla autolla. Välillä silti harmittaa, että ajokortissa ei ole yhdistelmäkirjainta E. Niille kuskeille kuuluu kysyntää olevan aivan eri tavalla. Noista edellä mainituista stressin aiheista asiakaspalveluvaikeuksista olisin valmis luopumaan kyllä heti; isolla autolla ja yhdistelmällä mahtumista voisin vielä olla valmis sen sijaan oppimaan lisää. Autokouluunko siis seuraavaksi oisi mentävä? Vieläköhän pöllikuskeja tarvitaan oikeasti lisää? Työ ei varmasti ole helppoa, mutta jokin rattimies minussa asuu jo lapsesta asti, en voi sitäkään kiistää.

Heinäkuusta eteenpäin päätin yrittää hierontaa ja jäsenkorjausta ihan tosissaan. Markkinoin lehdessä sen mitä oli rahaa, ilmoittelin kauppojen ilmoitustauluilla, netissä ja tien varressa. Aluksi kiinnostusta näytti hetkellisesti elo-syyskuulla olevankin, mutta varsin vähäiseksi kävi asiakasmäärä jouluun mennessä. Saamani asiakaspalaute hoidon laadusta on kyllä ollut kiittävää. Taitaa olla täällä Kaustisella ylitarjontaa hoitavan työn tekijöistä ja kilpailu kovaa.

Keikkareissuilla olen yleensä yrittänyt käydä kotikäynteinä hieromassa. Pääkaupunkiseudulle minulla on muodostunut ihan mukava asiakaskunta. Karkeasti kerran kuussa voi niiden töiden varassa ajatella käyvänsä päivän pari pistäytymässä stadissa. Tottakai yhdistelen mahdollisuuksien mukaan soittamisien ja mahdollisten bussinajamisten kanssa nämäkin työt, jotta matka- ja majoittumiskustannukset pysyisivät jotenkin mitoissa.

Syyskuussa julkaistiin kaksi uutta levyä. Freijan “Kaivo” ja Esmeraldan “Ruohonvihreällä runosohvalla”. Molemmista oli pari keikkaa ja molempien bändien keikkailua on myös tarkoitus edelleen lisätä. Freija aloittaakin keikkavuotensa 2020 heti Folklandia-risteilyltä. Toivottavasti kevään kalenterini täyttyy enenevästi kummankin porukan keikoista.

Syksyllä sain myös jätettyä pois käsistäni kaustislaisen Arto Tastulan tekemien laulujen nuotinnostyön. 18 laulua asettelin ja nuotinsin. Ne julkaistaan keväällä 2020 Arton tulevassa lauluja ja tekstejä sisältävässä kirjassa. Neljä laulua on vielä nyt myöhemmin tullut työstettäväksi, katsotaan ehtivätkö ne mukaan julkaisuun.

Johdan Kaustisen Hääkuoroa nyt kymmenettä vuotta, syksystä 2010. Johdollani kuoro on keskittynyt paljon säestyksettömän laulun kehittämiseen ja melkein jo päästiin suomalaisten kamarikuorojen perusohjelmistojakin laulamaan. Kuoro on kehittynyt hyvin. Laulajista tosin tahtoo olla pulaa, uusia tulijoita on vähän. Toivottavasti tämä ei johdu minusta. Vaikea on saada selvää, kuinka epämiellyttävän ihmisen ja johtajan kuvaa lopulta kannan tietämättäni. Hääkuoro teki joulun alla kolme hienoa joulukonserttia. Niissä ainakin kuultiin kaunista sointia, jonka osittain katson oman käteni jäljeksi. Jatkossa kuoro tulee konsertoimaan jälleen varhaisempien ohjelmistojensa parissa ja osin Purppuripelimannien säestyksellä. Kymmenen vuotta onkin ihan hyvänmittainen kaari johtajan ja kuoron kehittyä yhdessä. Kumpikin meistä on varmasti oppinut tuona aikana paljon toisiltaan.

Soolouran puolella on ollut yli kaksi vuotta melko hiljaista; kaikkeen ei vaan voima riitä. Nyt kun nuo opiskelukiireet ovat takana, olen jälleen luonut katseen myös yksin tekemisen suuntaan. Lähinnä työn alla ovat nyt instrumentaalijutut. Katsotaan, mitä niistä alkaa syntyä. Kunhan tämä syksyn synkkyys taas väistyy pois.

Kiitos kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta. Yritetään pysyä hengissä. Tehtäsikö jotain uutta? Valoisaa ja kaunista tulevaa vuotta 2020!

Voiton puolella :)

No nyt alkaa jo vähitellen taas hymyilyttää, kun on tiukka viikko takana ja olen saanut Esmeralda-levyn miksaukset lähtemään ensimmäiselle kuuntelu-kommentointikierrokselle. Tämä viikko meni tiukasti niitä ja hierontoja tehdessä.

Ajoittain korvat menevät “tukkoon” ja lakkaa erottamasta asioita. Silloin on hyvä hetki pitää tauko. Nyt siis pieni breikki ja sitten alkuviikosta uusin korvin ja uusin voimin työn kimppuun.

Iloista elokuista viikonloppua! Hieronnan ajanvaraus palvelee ympärivuorokautisesti, tästä.

Jesss! :)

No nyt on sitten näyttötutkinnot suoritettuna ja rekisteröintipaperit Valviraan toimitettuna. Näin tulee musiikin maisterista vielä myös terveydenhuollon ammattihenkilö ihan virallisesti, Koulutettu hieroja kun on nimikesuojattu ammattinimike. Virallinen valmistumispäivä on perjantai 24.5.2019.

Hierontahinnasto päivittyy nyt, kun arvonlisävero poistuu hieronnan hinnoista. Jäsenkorjauksen hinnassa se vielä kuitenkin jatkossakin on.

Nyt keskityn hetken Esmeralda-levyn toiseen äänityssessioon. On kyllä kiva tehdä musaa, kun koko lukuvuosi on mennyt sen osalta liian pienellä liekillä opintojen vuoksi. Hyvä fiilis!

Loppurutistus

Tässä on tullut rehkittyä ja rutistettua. Hierojan ja urheiluhierojan koulutus on nyt aivan loppusuoralla. Edessä on viimeiset kolme näyttöpäivää huomisesta eteenpäin. Kohtalaisen luottavaisin mielin lähden osaamistani tentaattoreille esittämään; palaute tähän asti on ollut riittävän kannustavaa.

Kun tämä koulutus 12 päivän jälkeen on ohi, on todella ihanaa päästä taas takaisin normaaliin omaan elämään ja musiikin pariin tavallisessa määrin. On ollut ikävä soittoa ja laulua. Odottamassa on myös Esmeralda-levyn päällekkäisäänityksiä ja miksaus. Myös nuotteja olisi kirjoitettavaksi alun 16 kappaletta, työstän kaustislaisen Arto Tastulan säveltämiä ja sanoittamia lauluja painokelpoiseen nuottimuotoon.

Musiikkiin palaan täysillä heti kun ehdin; koulu on nimittäin kyllä stressannut ja vienyt mehut hyvin tehokkaasti. Kokopäivätoiminen opiskelu yhdistettynä kaikkien mahdollisten töiden tekemiseen on varsin kuormittava kokonaisuus -en voi varauksetta suosittaa sellaisen urakan vastaanottamista kenellekkään. Ajoittain olen ollut hiukan kateellinenkin niille, jotka saavat opintotukea opintojen ajaksi. Minulla ei sitä luksusta ollut saatavilla ja töitä on ollut aivan välttämätöntäkin tehdä myös opintojen ajan.

Yhteistyökumppanit ovat olleet oikein suopeita, vaikka en varmasti ole esimerkiksi Hääkuorolle pystynyt kaikkea parasta johtajana antamaan tämän talven aikana. Freijalla on ollut hiljaiseloa tämä talvi, se on omalta osaltaan mahdollistanut opiskelijana olemisen. Nyt on Freijankin keikkakalenteriin alkanut tulla taas merkintöjä syksylle, joten ilolla sitäkin osaa elämästä jälleen odotan.

Soolopuolella oli onneksi sellainen virkistävä avaus, että kävin viikko sitten Evijärven kirkossa messussa soittamassa alttosaksofonia ja laulamassa. Se teki tosi hyvää ja antoi paljon harjoittelemisen aiheita kummassakin.

Henkisellä puolella on tapahtunut kasvua tämän talven aikana. Olen siitä onnellinen. Odotan aikaa, että opintoihin liittyvä ahdistus päättyy ja pääsen jälleen hengittämään vapaasti ja työstämään herkkyyttäni vahvuudekseni. Siitä on monenlaista hyötyä ja hyvinvointia itselle ja asiakkaille.

Bussinajoa saattaa olla tiedossa alkukesäksi. Voi myös olla, että panostani ei tänä keväänä tarvitakaan, koska pääsen koulusta irti vasta kuumimman tilausajosesongin päätyttyä. Talouden tervehdyttämiselle ajaminen toki tekisi erittäin hyvää. Jos kuitenkin käy niin että ajoa ei löydy, täytyy vain panostaa vielä enemmän musiikkipuoleen ja toki myös hieronnan markkinointiin -kunhan lailliset rekisteröinnit ehtivät vauhtiin mukaan.

Jos sinulla siis on tarvetta esiintyjälle kesän juhliin (häihin, synttäreille, kekkereihin jne) minulla todennäköisesti on kalenterissa hyvin tilaa; neuvottelen mielelläni yksityiskohdista lähemmin -otahan yhteyttä!!

Raikkaan tuulen tuliaisia

Sydäntalven alkaessa mennä vähitellen ohi on minulla aika jälleen herätä eloon. On ihana huomata, että parin kuukauden totaalihiljaisuuden jälkeen on musiikin puolella jälleen alkanut näkyä elämässäni elonmerkkejä. Tämähän on suurin syy siihen, miksi minulla muitakin toimialoja on ja miksi hierojakouluakin parhaillaan suoritan, että musiikkiuran kuolleisiin hetkiin olisi toimeentuloa. Jos on hieronnan tarvetta, niin siitä vain aikaa varaamaan. Erityisesti viikolla 13 Kaustisella ja viikolla 14 pääkaupunkiseudulla olisi edullista hierontaa tarjolla, silloin suoritan kouluun liittyvää harjoittelua alennetuin hinnoin!

Sain pitkästä aikaa mieluisan pyynnön. Ystävälläni Matilla on eräs levyprojekti kesken ja hän tarvitsee levylle laulajaa. Luonnollisesti suostuin ilolla! Ihan superkivaa!

Freija uusi albumi on miksausvaiheessa. Ensimmäiset raidat on jo kuultu ja todella todella hienoa siitä jälleen tulee. Laitisen Matti sitäkin jälleen vääntää ja on se kyllä niin ammattimies soundien kanssa kertakaikkiaan. Todella malttamattomana odotan lopullista albumia!

Mulle tuli muuten eteen eräs varsin kiinnostava nuotinnus- ja levyntekoprojekti, jota aion edistää ja toteuttaa myöhemmin tänä vuonna. Siitä kerron lisää tuonnempana, mutta on tosi nasta huomata, että osaamiselleni olisi ihan oikeaa käyttöä.

Esmeralda-levyn teko alkaa olla käsillä. Kysehän on Susanna Kentalan säveltämistä lastenlauluista, joita muutaman kerran on jo esitettykin. Tänä keväänä teemme niistä levyn, jonka äänitän.

Sain juuri pari päivää sitten viestin Elisa Laiholta, että hänen uudelta albumiltaan on julkaistu ensimmäinen raita. Tykkäsin paljon! Tuskin maltan odottaa, että päästään esittämään näitä yhdessä niinkuin suunniteltiin!

Kuuntelpas alta. Jos pidät, niin levitä linkkiä muillekin!

Minulla itselläni on yleensä vuosi kuin vuoristorata. Parhaillaan mennään hyvää kyytiä kohti kevättä ja ihan parhaita fiiliksiä! 🙂 Palataan!