Kesän 2022 kuulumisia

Tahto rakkauden julkaistiin huhtikuussa. Se sai joitakin kuuntelukertoja, mutta vaivannäkö markkinoinnissa ei tällä kertaa tuottanut tulosta. Ehkä tällaisen itse julkaisevan pienen artistin tuotos hautautuu suurempiin virtoihin. Hyvää musiikkia julkaistaan nykyään paljon.

Freijalla on ollut tänä kesänä yksi keikka. Toinen on tulossa elokuun lopussa, Kokemäellä. Meillä oli kyllä heinäkuun keikan jälkeen parin päivän treenisessio, jossa tehtiin uuttakin musiikkia. Se tuntui minusta taivaalliselta. Kaikki jäsenet olivat läsnä ja kyllä korona-ajan etätyöskentelyyn verrattuna aito keskittynyt läsnäolo on vaan jotain todella paljon parempaa.

Pian edellisen jälkeen oli vuoro käydä Siilifolkissa Siilinjärvellä. Tallari oli poikkeuksellisesti pyytänyt minua mukaan esiintymään, kun yhtye teki konsertin laulaja-taiteilija Anne Mattilan kanssa. Olin otettu tästä kutsusta ja valmistauduin ennakkoon huolellisesti. Tuntui melkein epätodelliselta ja kummalliselta soittaa aivan oikeasti työkseen pääinstrumenttiani kontrabassoa. Vuosien jälkeen eka oikea ammattimainen tehtävä pääinstrumentilla. Oli helppoa, mukavaa ja ihanaa. Tallari on huippuammattilaisbändi ja Anne Mattila on upea ja osaava artisti. Yleisö tykkäsi, teltta oli täynnä ja tunnelma tiivis.

Kaustisen juhlat järjestettiin tänä vuonna tavallisesti. Olin mukana lavoilla n. 10 esiintymisen verran. Kaustisen juhlien periaate nykyään on, että pelimanniksi ilmoittautunut ryhmä tekee kolme keikkaa tienatakseen pelimannikorttinsa, eli sisäänpääsylippunsa juhlille. Tänä vuonna kuuluin kolmeen tällaiseen ryhmään: Johanna Paavolan bändiin, Anttilan pelimanneihin ja Kirkonkylän pelimanneihin. Näiden lisäksi oli vielä Timo Valon sävellyskonsertti, jossa soitin tenorisaksofonia.

Uskon, että näillä tienasin pelimannikorttini. Tuntui, että ammattimuusikkona oisi voinut tienata jopa palkkaakin. Jokaiseen keikkaan annoin kuitenkin saman panoksen kuin keikkoihin aina. Jos esiintyy, on se tehtävä koko osaamisellaan ja sydämellään. Huonosti ei voi lähteä esiintymään, aina pitää valmistautua. Semmoinen ammatillinen moraali minulla on. Huonosti tehty keikka on huonoa mainosta. Hyvä keikka voi joskus poikia uuden keikan. Toivottavasti Kaustisen juhlillakin pääsen jälleen luokitelluksi ihan oikeaksi ammattilaiseksi esiintyjäksi ja saan tekemästäni työstä palkkaa kuten kuuluu. Tämän vuotisella järjestelyllä kun tulee itseasiassa menettäneeksi kaksi palkkaa. Keikka tehdään ilmaiseksi ja sitä varten ollaan pois vielä jostain toisesta työstä.

Kaustisen vestifaalien päätösjumiksen jälkeen oli vielä yksi tilaisuus. Kaustisen pelimanniyhdistys järjestää kulttuurirahaston tuella konsertteja Kaustisen historiallisissa pihapiireissä ”Kaustisen kulttuuripihat” -otsikolla. Minulle oli annettu tehtäväksi koota musiikit Alikentalan talon pihakonserttiin. Sateen vuoksi konsertti pidettiin viereisessä kirkossa. Olin päättänyt, että tässä festivaalirypistyksen jälkeisessä tilaisuudessa on hyvä musiikkien olla yhteissoittoa ja näin myös tehtiin. Joku oli seuravalla viikolla laittanut Perhonjokilaakso-lehteen aivan kiitoksetkin tekstaripalstalle. Se lämmitti mieltä.

Erityisesti mieleeni jäi spontaani hetki, kun ihmiset olivat vielä kirkon pihalla kirkkokahvilla ja heidät haluttiin houkutella takaisin kirkkoon, jotta konsertti pääsee alkamaan. Järvelän kylän mimmit päättivät, että menhän portaille soittahan Puhkion Eliaksen marssia. Ja he pyysivät minut mukaan sinne! Siinä hötäkässä taisin jopa kysyä, että ”mitä minä siellä teen” ja vastaus oli että ”soitat viulua niinkuin me muutkin”. Eivät varmasti arvanneet, miten paljon minulle merkitsi tulla hetken verran yhdeksi niistä ”oikeista viulisteista”, joksika en koskaan päässyt, kun urani polku nuorena meni toisin ja päädyin pianistiksi ja basistiksi. Oon sitä viulua kuitenkin aina soittanut, nii olin tosi tosi otettu tästä hetkestä. Ellun marssi soi komiasti ja olin yksi sen soittajista ilman mitään mutta-lauseita tai epäilyksiä. Hetken kuuluin mukaan ja olin siitä otettu.

Nyt työstän kotistudiossa seuraavaa singlejulkaisua. Pohjat ja ehkä lopullinen lauluraitakin on jo äänitettynä ja julkaisu tulee tapahtumaan syksyn pimetessä. Tiedotan tästä enemmän kyllä, mutta onpa kiva saada tälle vuodelle vielä toinenkin single ulos. Tiedä vaikka tahdin saisi pysymäänkin hetken puolivuosittaisessa julkaisemisessa 😉

Myös hierontapöydällä on ollut jälleen vilkkaampaa. Asiakkaat ovat löytäneet takaisin. Se on nastaa, koska turvetöitä ei tänä kesänä olekaan ollut uumoiltua määrää. Todennäköisesti sää on tuottanut hankaluuksia. Heinäkuussa en ole ollut niissä töissä ollenkaan.

Kuljetuspuolellakin on ilmassa uusia tuulia. Kyllä taidan näiden kaikkien hommien yhdistelmällä pysyä hengissä. Jos vielä soittopuoli virkistyisi ja uusia keikkamahdollisuuksia löytyisi, niin eihän tässä varsinaisesti hätää olekaan.

Myyn itseäni muuten esiintyjäksi mm. tori-palvelussa. Tarjolla on Viulupelimanni perinteisellä kaustislaisella pelimannimusiikkiohjelmistolla sekä Trubaduuri, laulaja-kitaristi cover-ohjelmistolla. Toki ujutan mukaan myös näitä uusimpia omia tuotoksia mahdollisuuksien mukaan. Myös häihin, hautajaisiin ja juhliin tarjoan itseäni laulajaksi. Toivottavasti joku tarvitsee.

https://www.tori.fi/vi/100716043.htm

https://www.tori.fi/vi/100769735.htm

Hyvää uutta vuotta 2019!

Vanha vuosi saatiin saateltua historiaan ja edellisessä postauksessa jo pientä yhteenvetoa teinkin.

Uusi vuosi alkaa taas ja ainakin seuraavaa minulla on tiedossa:

-yritän saattaa opinnot valmiiksi ja saada koulutetun (urheilu)hierojan paperit keväällä käteen.

-Freijan kanssa aktivoidutaan ja tehdään balladilevy valmiiksi sekä julkaistaan se.

-Tallarin ja Jesse Kaikurannan kanssa keikkaillaan ainakin
26.1.19 klo 18 Kalajoella Virta-salissa,
5.4.19 klo 19 Ylivieskan Akustiikka-salissa ja
28.6.19 Haapavesi Folk -festivaaleilla.

-Susanna Kentalan ryhmän kanssa valmistetaan päivitetty versio Esmeralda -virkeä vasikka -esityksestä ja varmaan jotain äänitelläänkin 😉

-Hanni Auteren On the Way There -biisin levytys julkaistaan ja julkkarikeikkaakin on tiedossa.

-Kaustisen Hääkuoron kanssa valmistellaan uutta ohjelmaa ja viritellään yhteistyötä Kansantanssiryhmä Ottosten ja kansanmusiikkiyhtye Häävin kesken. Kuoro päivittää myös sekä hengellisen että kansanlaulukonserttiohjelmistonsa kevään harjoitusten kuluessa, kesäksi.

-Soolouran puolella päivitän keikkasettiäni ja uutta musiikkiakin syntyy vähitellen -viimeaikoina ajatus on lepatellut instrumentaalien puolella. Myös yksinlaulu-soolosaksofoni -ohjelma on työn alla. Olen myös valmiina keikalle, jos synttäreillä tai siunaustilaisuudessa on laulajalle tarvetta.

Tässähän sitä jo onkin alkuunsa vähän puuhaa. Toki opetukset jatkuvat aiempaan tapaan ja bussia meen ajamaan taas kesän kiiresesonkiin Åbergin linjalle, kunhan tuo koulu ensin saadaan vietyä loppuun. 

Soittokeikkoja, laulukeikkoja ja hierontoja kaipaan kalenteriini lisää. Toivottavasti kesän hääparit tarvitsevat esim perinteistä viulupelimannia säestyksen kera, sitä olisi helposti ja edullisesti tarjolla 🙂
Freija tekee mielellään lisää keikkaa myös.
Aina ovat edelleen olemassa myös Elisa Laiho Acoustic Flow akustisine poppeineen ja oma bilebändini Syntax Flynn, joka tarvittaessa soittaa häävalssien perään ensin vanhaa tanssimusaa ja vaikka toisen setin osastolta rock-disco, jos vain tilaisuudessa sellaisen tarvetta on.

Tuleeko mieleesi jokin yhteistyön mahdollisuus? Ota yhteyttä! 🙂