Jes! Freija-yhtyeellä on viimein taas keikka. Tai oikeastaan niitä on kaksi, kun menemme Tornionjokilaaksoon esiintymään Väylä-festivaalille. Perjantaina esiinnymme Ruotsin puolella Övertorneossa pienessä kappelissa aikuisohjelmistollamme. Lauantaina ollaan Ylitorniolla lastenkonsertin parissa.
Päiväkeikan jälkeen kiiruhdetaan jo takaisin etelää kohti, kun bändikavereilla on kiire omiin muihin kiireisiinsä ja itsellänikin on valitettavasti hautajaisesiintyminen sitten heti sunnuntaina. Tiedossa on yksin esiintymistä tenorifonin ja laulun keinoin, siunaustilaisuuden herkässä vaiheessa. Täytyy pysyä koossa. Nämä ovat tärkeitä tilanteita ja kunniatehtäviä.
Ehkä ensi viikolla on ajoduunia, sitä en vielä tiedä. Treenaamista ainakin on ja riittämiin, koska sitten lauantaina on tuurauskeikka Tallarissa Tammelassa. On opeteltavana paljon paljon, siis PALJON vaihtuvia sointuja. Niiden muistaminen on suuri haaste. Toivottavasti saan ruosteet karistettua taidoistani ja suoriudun työtehtävästä.
Perään alkaakin sitten taas Kaustisen kansanmusiikkijuhlat. Muutama esiintyminen siellä on, mutta ei yhtään palkallista työtä tänäkään vuonna. Yritän hyväksyä asian. Käyn sitten harrastamassa viulunsoittoa ainakin Kirkonkylän pelimanneissa. Sillä saan pelimannikortin tienattua ja pääsen ehkä kuuntelemaan jotain mainiota esiintyjää sillä, ikäänkuin palkaksi.
Toivottavasti syksylle löytyy vielä jotain ammattimaista soittamista, että sais kaikki laskut maksettua. Saa ottaa yhteyttä ja ehdottaa keikkaa. Tunnelmallista saksofonisooloilua on tarjolla. Myös pelimanniviulistina voin lähteä tunnelman luojaksi vaikka liikelounaalle tai synttärikaffeille. Voin koota myös bändin, jos vaikka häistäsi puuttuu vielä häävalssit, vanha tanssimusiikki ja loppuillan menomusa.
Myös hieronnat jatkuvat soittojen välissä, ajanvaraus onnistuu hieronnan sivulta.
Kansanmusiikkiyhtye Tallari saa torstaina 11.5. kauden viimeiseen kausikonserttiinsa Pelimannitalolla vieraakseen monipuolisen muusikon, multi-instumentalistin ja lauluntekijän Arto Anttilan. Anttila toimi Tallarin johtajana vuosina 2012–2015.
Konsertin nimi ”Hyvää jatkoa” tulee Anttilan omasta kappaleesta. Omien sävellysten lisäksi illan aikana kuullaan Artolle rakkaita perinnesävelmiä Kaustiselta ja hänen isänsä, mestaripelimanni Teuvo Anttilan sävellyksiä.
Anttila luonnehtii konserttiohjelman yhdistävän lapsena Kaustisella omaksutun pelimannimusiikin monipuoliseen muusikkouteen, joka on hioutunut koulutuksen ja yli 20 vuotta kestäneen ammattiuran myötä. Sävelmät saavat kokoa ja muotoa rikkaasta instrumentaatiosta, ja ne on sovitettu Arton ideoiden pohjalta yhdessä Tallarin kanssa juuri tähän konserttiin sopiviksi.
Arto Anttila aloitti soittajantaipaleensa Kaustisella Näppäreissä ja Ottosissa. Hän on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta ja on toiminut mm. Kaustisen Hääkuoron taiteellisena johtajana ja jo lähes 20 vuotta rakastetun Freija-yhtyeen basistina. Hänen isänsä, vuoden 2017 mestaripelimanni Teuvo Anttila on soittanut mm. viulua Kaustisen pikkupelimanneissa ja bassoa Kaustisen Hääpelimanneissa ja Mosalan pelimanneissa.
Tallari ja Arto Anttila: Hyvää jatkoa.
Torstai 11.5. klo 19. Pelimannitalo, Kaustinen. Liput 15/10 €.
Perjantai 12.5. klo 18. Snellmankoti, Kokkola.
Lisätiedot:
Arto Anttila, 040-5512221
Katri Haukilahti, 040-578 9025 Arto Järvelä, 040-809 1619 Esko Järvelä, 0400-757 7273 Sampo Korva, 050-514 3307
Tämä vuosi -23 on alkanut varsin tarmokkaasti. Rekkahommat osaltani taukosivat loppuvuodesta ja sen käytyä ilmi päätin panostaa jälleen musiikin osaamiseeni. Olen nyt viime ajat keskittynyt pitkälti jatsiin ja tenorisaksofonin soiton opiskeluun.
Toki välillä käytiin Emma-gaalassa ehdolla lastenmusiikkialbumikategoriassa Piilometsän portti -levyllä. Samalla reissulla oli keikka Janne Behm ja myöhemmin löydetyt -kokoonpanolla. Siinä soitan bassoa ja laulan taustoja. Matkakulujen peittämiseksi tein vielä viisi hierontaa kotikäyntinä pääkaupunkiseudulla; liian kauan olikin jo vierähtänyt siitä, kun viimeksi sikäläisen asiakaskuntani pariin ennätin.
Pari kolme onnistunutta olkapään alueen hoitoa täällä kotopuolessa on myös mahtunut tähän alkuvuoteen. Asiakkaat ovat olleet varsin avoimia kertomaan hyväksi havaitsemastaan hoitotuloksesta myös some-kanavissaan. Tästä huomiosta olen nöyrän kiitollinen ja iloitsen, että olen voinut vaivoihin apua antaa. Sometuksen myötä hoitojen ja hierontojen kysynnässä on ollut pientä vilkastumista.
Tänä vuonna teen hierontaa ja hoitoa lähinnä torstaisin. Aikoja on nyt tarjolla siis melko rajallisesti. Jos tulet olkapäätä tai muuta toimintaa haittaavaa vaivaa hoidattamaan, muista valita ajanvarauksen yhteydessä ”yhdistelmähoito”, niin riittää aika hoidon toteuttamiseen. Ajan varaaminen onnistuu hieronnan sivulta.
Yritän tarjota myös joitakin lisäpäiviä torstaiden täyttyessä. Tiedotan niistä ensisijaisesti instagramissa, jossa minua voi seurata tunnuksella @ajan_musiikki
Firman joulukahvit? Pikkujoulu? Joululounas ravintolassa? Nyt on oiva mahdollisuus tilata Arto soittamaan jouluista taustamusiikkia tenorisaksofonilla tunnelmaa luomaan. Kysy rohkeasti ja ideoidaan yhdessä!
Joululauluja saksofonilla
Tarvittaessa voi olla mahdollista ottaa mukaan myös laulettu osio vaikkapa pianon säestyksellä. Kenties säestetyt yhteislaulut olisivatkin se teidän juttu? Rohkeasti viestiä tai puhelua tulemaan vain!
Puhelin: 040-5512221
tai sähköpostia tältä sivulta löytyvään osoiteeseeni 🙂
Korona-aika toi haasteita muusikon ammatissa toimiville. Sitä se teki myös Arto Anttilalle; keikat loppuivat ja musiikin tekeminen sai jatkua vain kodin ja kotistudion seinien sisällä.
Tällä kertaa työn tuloksena on single ”Niin minä tahtoisin”.
Laulun teksti on Arton isoäidin Anna Anttilan käsialaa. Hänen syntymästään tulee tänä syksynä kuluneeksi 100 ja kuolemasta 10 vuotta. Merkkivuoden kunniaksi laulu esittää kauniin toiveen, mitä tahtoisi voida ja pystyä vielä ennen ”kun tulee elämän ilta”.
Laulu ja soittosuoritteet ovat kaikki Arto Anttilan omakätisiä. Samoin on äänityksen ja miksauksen toteutus. Näin kappale jatkaa siitä, mihin Anttilan esikoisalbumi ”Ihanaa romantiikkaa” 2016 hänet iskelmän parissa toi.
Aiemmin tänä vuonna Arto Anttila on julkaissut singlen ”Tahto Rakkauden” joka oli kokonaan Arton oman käden jälkeä.
Tahto rakkauden julkaistiin huhtikuussa. Se sai joitakin kuuntelukertoja, mutta vaivannäkö markkinoinnissa ei tällä kertaa tuottanut tulosta. Ehkä tällaisen itse julkaisevan pienen artistin tuotos hautautuu suurempiin virtoihin. Hyvää musiikkia julkaistaan nykyään paljon.
Freijalla on ollut tänä kesänä yksi keikka. Toinen on tulossa elokuun lopussa, Kokemäellä. Meillä oli kyllä heinäkuun keikan jälkeen parin päivän treenisessio, jossa tehtiin uuttakin musiikkia. Se tuntui minusta taivaalliselta. Kaikki jäsenet olivat läsnä ja kyllä korona-ajan etätyöskentelyyn verrattuna aito keskittynyt läsnäolo on vaan jotain todella paljon parempaa.
Pian edellisen jälkeen oli vuoro käydä Siilifolkissa Siilinjärvellä. Tallari oli poikkeuksellisesti pyytänyt minua mukaan esiintymään, kun yhtye teki konsertin laulaja-taiteilija Anne Mattilan kanssa. Olin otettu tästä kutsusta ja valmistauduin ennakkoon huolellisesti. Tuntui melkein epätodelliselta ja kummalliselta soittaa aivan oikeasti työkseen pääinstrumenttiani kontrabassoa. Vuosien jälkeen eka oikea ammattimainen tehtävä pääinstrumentilla. Oli helppoa, mukavaa ja ihanaa. Tallari on huippuammattilaisbändi ja Anne Mattila on upea ja osaava artisti. Yleisö tykkäsi, teltta oli täynnä ja tunnelma tiivis.
Kaustisen juhlat järjestettiin tänä vuonna tavallisesti. Olin mukana lavoilla n. 10 esiintymisen verran. Kaustisen juhlien periaate nykyään on, että pelimanniksi ilmoittautunut ryhmä tekee kolme keikkaa tienatakseen pelimannikorttinsa, eli sisäänpääsylippunsa juhlille. Tänä vuonna kuuluin kolmeen tällaiseen ryhmään: Johanna Paavolan bändiin, Anttilan pelimanneihin ja Kirkonkylän pelimanneihin. Näiden lisäksi oli vielä Timo Valon sävellyskonsertti, jossa soitin tenorisaksofonia.
Uskon, että näillä tienasin pelimannikorttini. Tuntui, että ammattimuusikkona oisi voinut tienata jopa palkkaakin. Jokaiseen keikkaan annoin kuitenkin saman panoksen kuin keikkoihin aina. Jos esiintyy, on se tehtävä koko osaamisellaan ja sydämellään. Huonosti ei voi lähteä esiintymään, aina pitää valmistautua. Semmoinen ammatillinen moraali minulla on. Huonosti tehty keikka on huonoa mainosta. Hyvä keikka voi joskus poikia uuden keikan. Toivottavasti Kaustisen juhlillakin pääsen jälleen luokitelluksi ihan oikeaksi ammattilaiseksi esiintyjäksi ja saan tekemästäni työstä palkkaa kuten kuuluu. Tämän vuotisella järjestelyllä kun tulee itseasiassa menettäneeksi kaksi palkkaa. Keikka tehdään ilmaiseksi ja sitä varten ollaan pois vielä jostain toisesta työstä.
Kaustisen vestifaalien päätösjumiksen jälkeen oli vielä yksi tilaisuus. Kaustisen pelimanniyhdistys järjestää kulttuurirahaston tuella konsertteja Kaustisen historiallisissa pihapiireissä ”Kaustisen kulttuuripihat” -otsikolla. Minulle oli annettu tehtäväksi koota musiikit Alikentalan talon pihakonserttiin. Sateen vuoksi konsertti pidettiin viereisessä kirkossa. Olin päättänyt, että tässä festivaalirypistyksen jälkeisessä tilaisuudessa on hyvä musiikkien olla yhteissoittoa ja näin myös tehtiin. Joku oli seuravalla viikolla laittanut Perhonjokilaakso-lehteen aivan kiitoksetkin tekstaripalstalle. Se lämmitti mieltä.
Erityisesti mieleeni jäi spontaani hetki, kun ihmiset olivat vielä kirkon pihalla kirkkokahvilla ja heidät haluttiin houkutella takaisin kirkkoon, jotta konsertti pääsee alkamaan. Järvelän kylän mimmit päättivät, että menhän portaille soittahan Puhkion Eliaksen marssia. Ja he pyysivät minut mukaan sinne! Siinä hötäkässä taisin jopa kysyä, että ”mitä minä siellä teen” ja vastaus oli että ”soitat viulua niinkuin me muutkin”. Eivät varmasti arvanneet, miten paljon minulle merkitsi tulla hetken verran yhdeksi niistä ”oikeista viulisteista”, joksika en koskaan päässyt, kun urani polku nuorena meni toisin ja päädyin pianistiksi ja basistiksi. Oon sitä viulua kuitenkin aina soittanut, nii olin tosi tosi otettu tästä hetkestä. Ellun marssi soi komiasti ja olin yksi sen soittajista ilman mitään mutta-lauseita tai epäilyksiä. Hetken kuuluin mukaan ja olin siitä otettu.
Nyt työstän kotistudiossa seuraavaa singlejulkaisua. Pohjat ja ehkä lopullinen lauluraitakin on jo äänitettynä ja julkaisu tulee tapahtumaan syksyn pimetessä. Tiedotan tästä enemmän kyllä, mutta onpa kiva saada tälle vuodelle vielä toinenkin single ulos. Tiedä vaikka tahdin saisi pysymäänkin hetken puolivuosittaisessa julkaisemisessa 😉
Myös hierontapöydällä on ollut jälleen vilkkaampaa. Asiakkaat ovat löytäneet takaisin. Se on nastaa, koska turvetöitä ei tänä kesänä olekaan ollut uumoiltua määrää. Todennäköisesti sää on tuottanut hankaluuksia. Heinäkuussa en ole ollut niissä töissä ollenkaan.
Kuljetuspuolellakin on ilmassa uusia tuulia. Kyllä taidan näiden kaikkien hommien yhdistelmällä pysyä hengissä. Jos vielä soittopuoli virkistyisi ja uusia keikkamahdollisuuksia löytyisi, niin eihän tässä varsinaisesti hätää olekaan.
Myyn itseäni muuten esiintyjäksi mm. tori-palvelussa. Tarjolla on Viulupelimanni perinteisellä kaustislaisella pelimannimusiikkiohjelmistolla sekä Trubaduuri, laulaja-kitaristi cover-ohjelmistolla. Toki ujutan mukaan myös näitä uusimpia omia tuotoksia mahdollisuuksien mukaan. Myös häihin, hautajaisiin ja juhliin tarjoan itseäni laulajaksi. Toivottavasti joku tarvitsee.
Single Tahto Rakkauden on nyt kuultavissa useissa latauspalveluissa ympäri internettiä. Käy kuuntelemassa?! Linkki alla vie kuuntelemaan haluamastasi palvelusta:
Uusi singleni ”Tahto Rakkauden” julkaistaan 22.4.2022 streamauspalveluissa. Kappale on iskelmää ja kokonaan omaa käsialaani. Laulun päähenkilö kokee suurta ihastusta ja laulu kertoo lyhyen kohtaamisen ihastuksen kohteen kanssa sekä pohtii rakkauden omaa tahtoa kohdistua mihin haluaa.
Singlen kansi on tässä, myöhemmässä postauksessa sitten kuuntelulinkit streamauspalveluihin.
Olen tyytyväinen, että sain jotain uutta julkaistua. Koko talvi on mennyt turverekkaa ajaessa. Laulun idut syntyivät ratin ja penkin välissä istuessa maaliskuussa. Pietarsaaren turvevoimalaitos laitettiin viikoksi kiinni ja sen ajan istuin kotona studiossa tekemässä äänitettä. Melkein sain alusta loppuun julkaisun valmiiksi tuossa viikossa, vain jälkituotantoa jäi tehtäväksi, kun laitos taas käynnistyi. Aina voisi tehdä paremmin, mutta nyt sain tällaisen tehtyä ja olen siitä onnellinen.
Yle Kokkola kävi haastattelemassa minua työelämääni koskien reilu viikko sitten. Tänään tiistaina 15.3. haastis oli lähetetty ulos ja huomenna ke 16.3. se on kaiketi kuunneltavissa Yle Areenassa osoitteessa:
Tässä vuodenvaihteen aikaan oon ajanu paljon rekkaa ja hyvin vähän ehtiny tehdä muuta. Jokunen hieronta on sopinut kalenteriin ja sama jatkuu niin kauan kuin ajo täyttää päivät. Kevättä kohti se loppunee aika varmasti, kun lämmitystarve vähenee ja turvetta palaa vähemmän.
Oon kokenu tarvetta tulla kuulluksi ja nähdyksi muusikkona. Se kuitenkin on henkisesti se mun pääammatti edelleen -valitettavasti korona ja bändien tilanne on toimeentulon siitä ammatista vaan kokonaan syönyt ja siksi pakko tehdä muita töitä.
Oon päätynyt julkaisemaan pikaisia videoita. Niissä toivon kuuluvan musiikillista sisältöä, vaikka virheettömiä suorituksia ne eivät todellakaan ole. Toivon, että viesti tavoittaa matalan laadun takaakin. Paremman toivossa eletään päivä kerrallaan puurtaen.
Jospa näistä sais jotain kuvaa mun potentiaalista, toivon niin.
