Nyt on alkanut vihdoin tapahtua uudelleen koronakurjuuden jälkeen myös täällä Ajan Musiikin toiminnassa. Kiva, kun on keikkaa ja kiva kun siinä rinnalla muutkin työt alkavat jotenkin asettua.
Isoimpana uutisena on se, että veteliläisten kavereiden Tonin ja Henrin bändi Boronium on ottanut minut mukaan keikoille saksofonistiksi. Jollain keikalla oon lupautunut myös bassoa soittamaan. Tämä on merkittävä juttu, koska keikkamääräni alkaa jälleen lähestyä järkevää tasoa. Ja on oikein kivaa soittaa fonia tässä porukassa. Kunpa vielä saisin sen paremman soittimeni remontista pian takaisin soittoon.
Toinen merkittävä avaus on tämän syksyn kokeiluni, jossa hieronnan kanssa samasta ajanvarauskalenterista saa varattua soittotunnin tai laulutunnin tarvittaessa. Jännä nähdä tuleeko varauksia. Multa on kysytty että ”soitaksää kaikkia soittimia?”. No en tokikaan kaikkia, mutta ihan oikeasti on tullut soitettua aika montaa soitinta elämän varrella ja jokaisesta lienee jotain ammennettavaa myös opetusmielessä. Ohjaan kyllä sitten oppilaan eteenpäin itseäni paremmille, kun oma annettava loppuu.
Musiikin opettajan koulutukseen Sibelius-Akatemiassa kuuluivat pää ja sivuinstrumenttien sekä laulun opinnot. Aluksi päinstrumenttina oli piano. Suoritin siitä C-tutkinnon ja vapaan säestyksen tutkinnot 1 ja 2. Vaihdoin sivuinstrumentista pääinstrumentiksi kontrabasson, josta lopulta suoritin B-tutkinnon ja kontrabassopedagogiikat 1-3, olen siis myös sen soitonopettaja ihan paperillakin. Lapsesta asti olen soittanut pelimannimusiikkia viululla, kävin siitä myös tunneilla. Se sitten jäi harrastukseksi rinnalle, kun soitin vaihtui enemmän harmooniksi ja bassoksi. Oon myös tenavasta asti soittanut kitaraa; lähinnä komppaillut. Myös akatemialla oli pakollista opiskella kitaraa. Samoin oli kaikille pakollisina ns. muut soitinopinnot, joihin kuuluivat sähkökitara, sähköbasso, rummut, percussiot ja pop-jazz-laulu. Laulua opiskelin myös pakollisena sivuinstrumenttina aluksi klassista laulua ja sitten jatkoin kansanlaulua, josta tein sivuainelaulututkintoni. Saksofoni on ollut soittimenani 90-luvun alulta, kun lukiolaisena aloin käydä kansalaisopiston tunneilla. Päädyin jopa palvelemaan Ilmavoimien soittokunnassa asepalvelukseni, aseena pääasiassa juuri tenorisaksofoni. Se kuitenkin jäi sivuun akatemian ajaksi, kun omaa soitinta ei ollut ja keskityin em. opiskeluihin. Aloitin saksofonin uudelleen 2008, kun hankin sopraanon. Alton ja tenorin pariin palasin sitten vielä myöhemmin ja tosissaan panostin fonin soittoon 2023-24, kun tein Keski-Pohjanmaan konservatoriossa muusikon ammattiopinnot pop-jazz-saksofoni pääinstrumenttina. Olen uran varrella tullut oppineeksi viisi ja kymmenkielisen kanteleen perusasiat sekä jouhikon soittoa sen verran, että olen kehdannut silläkin esiintyä. Poikkihuilu on myös sivusivusoitin -kategoriassani samoin kuin mandoliini ja buzuki gdad-vireessä. Opiskelin Akatemiassa myös kaikki teoriat ja solfat (A) sekä säveltapailupedagogiikan. Pitäisi niitäkin asioita siis osata opettaa. Pitkä kokemukseni kuoronjohtajana on tällä hetkellä täysin käyttämättömänä pääomana ja runsas bändikokemus antaa eväitä ryhmätoiminnan vetämiseen tarvittaessa. Oon aikoinaan toiminut myös Keski-Pohjanmaan konservatorion ammatillisen koulutuksen bändiopena.
Tässä näin alkuun jotain mainitakseni. Rumpujen soiton opetusta minulta tiedusteltiin vasta äskettäin, mutta ohjasin kysyjän oitis itseäni edistyneemmille. Haitaria tai konserttikannelta en myöskään lähtisi opettamaan, vaikka joskus hiukan niitäkin näpertänyt olen. Vaskisoitinten opetuksen jätän myös asian osaaville, niistä saan itse vain äänen, hyvänä päivänä xD Ei kaikkea voi vaan osata ja hyvä niin.
On mielenkiintoista nähdä, millaiseksi työkuviot nyt asettuvat. Edelleen elän pienessä toivossa, että aiempi pääasiallinen bänditoimintani Freija-yhtyeessä aktivoituisi ja tuottaisi elantoa entiseen malliin. On meilläkin sentään jotain vireillä; uutta julkaisua tulossa ja joulukiertuetta. Sekä tietenkin 20-vuotisjuhlavuosi 2025. Sen tiimoilta konsertoidaan varmasti ensi vuonna!