Viiden aikaan

Kansanmusiikki ei ole mitenkään ainoa musiikki, jota teen tai jota olen opiskellut ja diggaillut. Yleensäkään en tykkää ajatuksesta, että pitäisi rajautua Genrerajojen karsinoihin.

Syntestisaattoriklassikot kuten Jarre, maailman musiikkia koneisiin yhdistelevä Deep Forest ja Moby, jazzia ja koneita yhteen liittävä Rinneradio sekä kuuluisat dj-tuottajat kuten nyt vaikka David Guetta, Ferry Corsten tai Felix Jaehn ovat olleet kauan kuunteluvalikoimassani. Salaa olen myös itse halunnut ottaa haltuun elektronisen musiikin ja edm:n tekoa. Tässäpä on nyt yksi askel siihen suuntaan. Ehkä tässä kuuluu myös haikuja paljon kuuntelemani norjalaisen saksofonistilegenda Jan Garbarekin vaikutteista.

Miltä tämä sinusta kuulostaa? Haluisitko kommentoida Youtube-videon kommentteihin, mitä tuntoja kappaleeni herätti?

Videon teossa minua on tukenut Taiteen edistämiskeskus 1,5kk:n korona-apurahalla. Siitä kiitos!

Valssi jälkipolville

Perjantaina viikko sitten alkoi nurmikkoa leikatessa soida päässä tämä valssi. Oli sitten ihan pakko keskeyttää ajo hetkeksi ja käydä laulamassa muistiin, ettei aihe unohdu.

Ajattelin, että tämä sopisi hyvin soitettavaksi kontrabassolla jousella. Sehän on ikäänkuin pääinstrumenttini, pisimmälle sillä olen klassista opiskellut. Keikkoja vaan en nyt enää vuosiin ole tehnyt kontrabassolla. Kätevämmin roudattavat sähköbassot ja bassokitarat ovat korvanneet sen lähes täysin keikkakäytössäni. Kontran kanssa minulle tahtoo tulla selkävaivoja, niin olen tainnut sitä senkin takia vältellä.

Tavallaan vähäisen soittomäärän kyllä kuulee tästäkin otoksesta tietynlaisena ruosteisuutena. Haluan sen silti julkaista, koska biisi on mielestäni kiva.

Työtäni on tämänkin videon teossa tukenut Taiteen edistämiskeskus 1,5kk kestävällä korona-apurahalla. Kiitos siitä!

Pohjoinen sottiisi

Tällä kertaa perjantaivideon musiikkina on Pohjoinen sottiisi. Alunperin biisi syntyi rallattamalla jossain reissun päällä taskutallentimeen. Rallatus oli lopulta jotenkin niin mieluinen tapa, että päätin perustaa tällä kertaa koko sovituksen sen pohjalle ja tukea muilla instrumenteilla sitä.

Toivottavasti pieni sottiisini ilahduttaa. Itse olen ilahtunut, kun saan näitä tehdä. Varsinkin nyt heinä-elokuussa, kun Taiteen edistämiskeskus tukee työtäni korona-apurahalla. Kiitos paljon!

Vätsärin valssi

Tämä valssi syntyi hyvästä fiiliksestä,jonka sain katsoessani tubettaja Ali Leiniön retkivideota vaelluksesta Vätsärin ylängölle Lapissa. Kaipuu erämaan yksinäiseen rauhaan on itsellänikin ajoittain suuri.

Päätin äänittää tämän videon musiikin vaihteeksi ilman tietokonetta. Kasiraiturini (Fostex MR-8HD) on jo vanha, mutta yllättävänkin kiva työkaveri ja nopeasti toimintavalmis tarvittaessa. Äänitykset siirsin sitten taas Reasoniin miksattavaksi ja videon tein edelleen HitFilm Expressillä totutusti.

Viulun ja pääinstrumenttini kontrabasson lisäksi videolla on Magnus -merkkinen sähköharmooni. Sen kurssikaverini Matti Kallio osti 90-luvulla kaiketi keltaisesta pörssistä ilmoituksesta, jonka teksti kuului kutakuinkin: ”Myydään pianosoitin. Jalallinen. Toimii sähköllä.” Jalkoja Magnuksella ei enää ole, koska teetin soittimeen uudet keikkakayttöön sopivammat kuoret Kimmo-sedällä pian soittimen Matilta ostamisen jälkeen. Hassu vimpain.

Työtäni on tukenut Taiteen edistämiskeskus. Kiitos!

Uusi alku

Paljon ehti tapahtumaan touko-kesäkuun aikana. Edellisen perjantaivideon julkaisimme yhdessä Lintu-Paavolan maatilan laulavan emännän, Johannan, kanssa. Sen jälkeen koitti kiireisempi aika, olin heillä siellä maatilalla töissä renkihommissa.

Tein kaikenlaista auttavaa työtä, pääasiassa traktorihommia. Kyntämistä, lietteen levitystä, äestämistä ja jyräämistä. Sekä valtavan määrän kivien ja juurakoiden keruuta pois pellosta käsin näiden traktoritöiden yhteydessä. Viimein juhannuksen jälkeen oli rehunteon aika. Minun työpisteeni sijoittui rehukasan polkijaksi traktorilla. Ensin siilolla ja sitten avoimella kasalla. Kasalle tulevat kuormat levitettiin kaivinkoneella. Siitä olin ihan tavattoman riemuissani, kun pääsin vihdoin toteuttamaan lapsuuden suuren haaveen ja ajoin sitä kaivuria kaksi päivää. Vähän oli aluksi hakemista hallintalaitteiden kanssa, mutta siitä se sitten alkoi auttavasti sujua ja työ tuli tehtyä. Meinasin vallan innostua niin, että alkoi maansiirtotyöt kiinnostaa ihan ammattimielessä.

Nyt kuitenkin olen tässä palannut normaaliin Ajan Musiikin työhön hetkeksi. Hierontoja on ollut hiukan vilkastuvasti ja nyt heinäkuun alusta pääsin Taiteen edistämiskeskuksen 1,5kk kestävälle korona-apurahalle. Perjantaivideoiden tekeminen siis jatkuu apurahan tukemana 🙂

Seuraavan videon biisi onkin osuvasti nimeltään Uusi alku. Sen voi kuunnella pe 10.7.20 alkaen alla olevasta YouTube-osoitteesta. Tervetuloa kuuntelemaan ja kommentoimaan!

Hyväntekijän polska

Tämän korona-ajan kymmenennen perjantaivideoni aihe kumpuaa tällä kertaa siitä tilanteesta, kun ihminen putoaa polvilleen tai suorastaan rähmälleen ja juuri oikeaan aikaan paikalle saapuu oikea henkilö ja auttaa takaisin pystyyn ja avaa vaihtoehtoisen reitin pahimman paikan ohi.

Tämä kymmenen viikon rupeama on ollut oikein opettavainen ja kiinnostava putki tehdä omista biiseistä näkyviä.

Jatkan perjantaivideoiden tekoa, mutta joka perjantai en niitä pysty lupaamaan. Sain nimittäin onnekseni hieman puuhaa maatilatöissä ja siellä on koittamassa kiireisin aika. Äänittelen ja kuvaan heti sitten taas, kun aikaa on. Nyt täytyy tehä suoraan toimeentuloa tuottavaa työtä hetki, sen verran köyhäksi pääsi menemään tilanne.

Stay tuned, tilaa kanavani juutuubissa, niin saat tiedon seuraavasta julkaisusta taas!

Jos haluat tukea taloudellisesti, se on mahdollista laittamalla yksityiselle paypal-tililleni vaikka vitonen. Linkki alla.

https://www.paypal.me/ArtoAnttila/5

Haikeat jäähyväiset

Tämän viikon perjantaivideo on nimeltään Haikeat jäähyväiset. Mielessä oli surumielisiä tunteita. Tämä biisi syntyi äitienpäivänä melko lyhyessä hetkessä, pian sen jälkeen kun olin saanut kerrottua Kaustisen Hääkuorolle luopuvani kuoron taiteellisen johtajan tehtävistä.

Luopumiseen liittyy useimmiten surua ja kaihoisaa taakse jääneen yhteisen hyvän ajan muistelua, mutta myös vanhasta vapautumista sekä arvoituksellisiakin uuden edessä olemisen raikkaita tuulahduksia. Tämä on elämää minulle juuri nyt.

Perjantaivideoon alta:

Kaihomieli yksin

Eilisen perjantaivideoon valikoitui hieman vanhempi sävellykseni. ”Kaihomieli yksin” on sävelletty alunperin vuonna 2001 Itä-Helsigin musiikkiperuskoulun kontrabasistien ryhmäopetukseen. Kappale kyllä syntyi inspiraatiosta ja aidosta tunteesta, muisaakseni legendaarisen Sibelius-Akatemian Pitäjänmäen toimipisteen treenikopissa. Ehkä se aitouden vuoksi juuri nytkin soittaa jotain sisimmäisyyksien kelloa.

Huomasin, että tähänastisissa perjantaivideoissa ei ollutkaan vielä niinsanottua pääinstrumenttiani kontrabassoa esiintynyt lainkaan. Siksikin oli kiva laittaa jotain aiheeseen liittyvää tähän yhteyteen.

Kolme muuta bassoa videolla ovat olleet työvälineinä eri yhtyeissä. Akustinen bassokitara oli ensisijaisesti Elisa Laiho Acoustic Flow -soittimeni silloin kun sen hankin, muistaakseni 2007. Fender Jazz Bass tuli kuvaan jo ennen sitä, Jussi Paalasen bändikuvioissa basistina soittaessani. Sen jälkeen se on ollut pääasiassa Syntax Flynn -bändisoittimeni ja studiosessioinstrumentti. Vanhin videon soittimista on kuitenkin Cort steinberger-basso, jonka sain yläasteikäisenä kummisedältä joululahjaksi. Se olikin ollut minulla lainassa ensin varmaan vuoden sedän soitinkaupasta… Olin tämän basson jo kertaalleen fenderin tieltä myynyt ystävälleni, mutta aloin sitä muutama vuosi sitten kaipailla takaisin ja onneksi sain ostaa sen samaan hintaan. Viime syksynä poistatin soittimesta nauhat ja asensin nykyaikaiset mikrofonit. Tällä soitan nykyään pääasiassa Freijassa.

Käyhän kuuntelemassa bassomusiikkia 🙂 Suosittelen kuulokkeiden käyttöä, matalat taajuudet pääsevät siten paremmin oikeuksiinsa.

Vapun perjantaivideo, toteutukseltaan kevyt, sisällöltään painava

Edellisessä blogipostauksessa jo avasinkin tilannetta. Läksin toteuttamaan tämän vappupäivän videon vähän eri tavalla.

Itse sävellys on syntynyt jossain Pohjois-Lapissa. Vesisade rummutti retkeily-hiacen kattoa, tuuli puhisi. Soitin sansulaa ja lauloin muistiin.

Nyt äänitin videolle tavoitellen alkuperäisen muistiinpanoni tunnetilaa. Mielestäni saavutinkin sen kohtuullisesti; lauluotto on se ihan ensimmäinen tätä varten yrittämäni. Tottakai luonnollisuus kuuluu ja on vireongelmia sun muita epätäydellisyyksiä, mutta fiilis ratkaisee näissä perjantaivideoissa kriteeristössäni kliinistä virheettömyyttä enemmän.

Tässä olkaa hyvät:

Perjantaivideo jälleen ja muitakin mietteitä tästä ajasta

Hei vain taas. Julkaisin toissapäivänä perjantaina jälleen uuden perjantaivideon YouTubeen. Olen ajatellut, että tämän korona-ajan teen niin joka perjantai. Ehkä se jopa onnistuu. Toisaalta ei innosta ottaa stressiä näistä. Jos tulee liian kiire, niin ehtiihän sitä sitten viikon päästäkin. Katsojia videoilla on ollut 20:stä ylöspäin. Eli joululaulun sanoin olkoon suosio suur’ 😀 😀

Videoiden pointti ei olekaan välttämättä breikata pop-artistina omatekoista kansanmusiikkia esittämällä. Pointti on enemmänkin se, että olen saanut jälleen itseilmaisun ja luomisen käyntiin. Aivan super arvokas asia. Toisekseen olen lähtenyt opettelemaan tämän videojutun kautta kahden uuden tietokoneohjelman käyttöä ja mielestäni olen oppinut jo aika paljon niistä kummastakin. Siis Reasonista äänityspuolella ja Hit Film Expressistä video-editoinnissa. On ollut mutkikas mutta mukava tienpätkä tähän asti.

Nyt on alkanut aktivoitua muutama muukin musiikkijuttu, lähinnä etänä tehtäviä yhteistöitä. Se on myös superkivaa. Täytyy nyt vaan ymmärtää se, että en voi käyttää koko viikkoa perjantaivideon tekemiseen, on muutakin saatava aikaan. Ehkä yritän seuraavaksi vähän kevyempää lähestymistapaa tulevan vappupäivän videon teossa. Ja yritän edistää sen kanssa yhtäaikaa myös noita muita yhteistyöjuttuja. Kiva on saada sitten aikaan jotain lopulta julkaisuunkin asti, jos kaikki menee hyvin.

Tässä kuitenkin 24.4.2020 julkaistu ”Paimenpolku”. Biisi syntyi, kun kaivoin poikkihuilun esiin erästä toista melodiaa tapaillakseni. En armeijan soittokunta-ajan jälkeen koskaan esiintynytkään poikkihuilulla julkisesti, siis 25 vuoteen. Joillain levyillä kyllä salaa oon soittanut. Ihan nasta kynnys ylitettäväksi sellainenkin tuolla vuotavalla ja tuhisevalla, mutta ah niin sympaattisella kummisedältä käytettynä joululahjaksi saadulla instrumentilla.

Apurahoja anon ja kaikki tukimuodot käytän, mitä onnistun saamaan. Eiköhän tästä korona-ajasta selvitä. Jatkan musiikin tekemistä ja toivon, että joku polku sillä vielä aukeaa. Kaikista parasta olisi tietenkin, jos menestystä tulisi ja sitä kautta leipää. Olisi oikein omalla työllä ansaittua leipää, ei tarttis kenekään tulla aukomaan päätään muiden kustannuksella elämisestä. Ihan oikeasti teen mitä osaan ja voin. Mitä muutakaan?